› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

  • Tämä aihe sisältää 4,199 vastausta, 78 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 3,451 - 3,460 (kaikkiaan 4,200)
1 2 3 … 345 346 347 … 418 419 420

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jupesa 3.1.2026, 10:17

    Erotus jk-harsinnan jälkeen suhteessa päätehakkuun teon jälkeen on yleensä n.3000-4000 €/ha. Eikö mene perille niin yksinkertainen asia, että siitä on jo vähennetty uudistuskulut . Korkoetu jää siis tasaikäisen metsänkäsittelyn jälkeen. Ja se saadaan koska koko pääoma pistetään lihoiksi paljon ennen kuin seuraavasta harsinnasta tulisi tuloa . Opetelkaa laskemaan korkoa korolle laskut ennen kuin hölisette mitään.

    Jovain Jovain 3.1.2026, 11:41

    Tuo viittaus pirun keksinnöstä on ajalta, jolloin kehityskelpoiset taimistot raivattiin pois ja uusiutuvia metsiä ei säästelty. Nyt säästetään, uusi metsälaki sen sallii ja tämän tyyppinen toiminta tulee jatkumaan.

    Jovain Jovain 3.1.2026, 13:07

    Hoitomuotojen välillä ei ole eroja, molemmat toimivat ja tuottavat tulosta. Molempia on ollut ja ovat menneet rinnan ainakin omissa metsissä. Ei ole tullut tilannetta, että olisi pitänyt pystymetsästä aloittaa siirtymävaihetta. Aina on olleet tarjolla erirakenteiset metsät ja valmiit taimistot. Ehkä parasta on ollut vanhan lain aikana, kieltäytyminen jaksottaisen suosituksista. Ei julkisesti, mutta ei niistä seurauksiakaan ole ollut.

    mehtäukko 3.1.2026, 13:31

    ”…Aina on olleet tarjolla erirakenteiset metsät ja valmiit taimistot. Ehkä parasta on ollut vanhan lain aikana, kieltäytyminen jaksottaisen suosituksista…”     Niitä riekale-alueisia hattaroita ja sinne tänne tulleita tatteja on turha mainostaa minkään ratkaisijaksi. Valmiiden taimistojen syndrooma on enimmäkseen valetta: olisi sen tutkijatkin aikoja sitten vahvistaneet. Ja kyllähän suosituksista kieltäytyminen on rokottanut sinun omia koipiasi.

    Jovain Jovain 3.1.2026, 15:52

    Vaikea on mehtäukon päästä kiinni jk metsänhoidosta. Se on sitten pidettävä kipeänä metsän riekaleet ja mitä näitä nyt onkaan, ei niitä ole pakko noudattaa. Eihän jaksottaisen suosituksetkaan sitä olleet. Hyvää tulosta kuitenkin tehdään?

    Perko 3.1.2026, 22:45

    Puukin logiikka perustuu nähdäkseni siihen, että avohakkuu on kallis pääoman nollaus ja pysähdys, kun taas säästävä hakkuu pitää ”koneiston” käynnissä. 18  -120 % tuotto on mahdollinen yksittäisille puille tukkisiirtymän aikana, mutta metsätilan tasolla se vaatii osaamista. Ilman uusia investointeja (istutuskuluja) laskettu tuotto on aina prosentuaalisesti korkeampi, koska jakaja (sijoitettu euro) on pienempi. Pittää sitä matematiikkaa olla mukana.

    ”Menneet tulot”: Vanhan metsän myynnistä nyt saadut rahat ovat jo toteutunutta tuloa. Niitä ei lasketa uuden metsän tuottoprosenttiin, vaan ne ovat ”alkupääomaa”. Voi olla ostettu metsä puineen velaksi nekin ovat menoja. Huono muisti korjaa paljolti tuloja !
    Vaihtoehtoiskustannus: Vertailussa katsotaan, tuottaisiko vanhan metsän jättäminen (osittainen hakkuu) enemmän tulevaisuudessa kuin avohakkuun ” hitu” rahojen sijoittaminen muualle.  Jättämällä puita kasvuun on tuotanto ja tuotto sekä ne  rahat uudistuksesta ja ei siinä kaikki,  ne vanhan metsän rahatkin ovat itsellä käytössä reippaaseen elämään eikä kenkätty kellekkään pankkihijarille inflaatiota heikommalla tuotolla.

    Hienoja pohdintoja  Puukilla, jot elämään eikä huijareille, nauttimiseen sen minkä voimat sallii  ja mieli teköö niin kaik on saatuu!

    Hienoja pohdintoja, harvoin tavoittaa nauhoittajan tai hakkaajan metsässä.

    PenttiAKHakkinen 12.1.2026, 10:07

    Perko näyttää pohtivan vaihtoehtoiskustannuksia. Toisessa ketjussa R.Ranta esittää, että vaihtoehtoistuotot tuovat ekonomiaa metsän omistajuuteen.

    Minulla on vaihtoehtoistuotoista se kuva, että kun valitaan sopiva markkinakorko niin tulee tulokseksi, että olisi suoritettava päätehakkuu leimikkoon, jonka hehtaarituotto on esim 400 eur/ha/vuosi. Samoilla kaavoilla voi arvioida, että tilalle istutettavan (lakimääräisen) taimikon tuotto tulee olemaan esim 300 eur/ha/vuosi. Minä en tekisi päätehakkuuta, vaikka esim metsään.fi palvelussa niin ehdoteltaisiin.

    R.Ranta ottaa esiin myös prof Tahvanaisen väitteen, että metsätilan keskimääräisellä tuotolla ei voi laskea optimitilanteita. Minä sukutilallisena pyrin jatkuvaan tasaiseen vuosituottoon. Sehän edellyttää optimikehitysluokkajakaumaa. Vuosituotto puustopääomalle näyttää olevan n 4%, kun istutus ja raivaustyöt teen itse.

    mehtäukko 12.1.2026, 10:19

    Pena…” Samoilla kaavoilla voi arvioida, että tilalle istutettavan (lakimääräisen) taimikon tuotto tulee olemaan esim 300 eur/ha/vuosi. Minä en tekisi päätehakkuuta…”, eikä mehtäukkokaan, ellei jokin uhkakuva kolkuttele.

    Mutta mihinkä on perustunut perkolaisen jatkuva väite avohakkuun jälkeisestä taimikon tuottamattomuudesta seuraavat 60 vuotta?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.1.2026, 10:24

    Harvoin kai noin käy että seuraava kiertoaika tuottaisi vähemmän euroja per hehtaari ja vuosi kuin kuluva kiertoaika.

    Päätehakkuun ajankohta riippuu kantohinnoista, rahan tarpeesta, muista sijoituskohteista ja arvokasvusta. Jos pystyssä on vaikka 30000 euron arvoinen kuusikko, 400 euroa olisi 1,3 prosenttia tuottoa pääomalle. Omaisuusriski tuossa puustossa on jo huomattava, ja sitä vaanii myrsky, tyvilaho ja kaarnakuoriainen.

    mehtäukko 12.1.2026, 10:35

    Kyllä se jaksollisen hyväpuustoiset pari yläharvennusta tuottaakin, eikä edes ohjeissa useampaa suositella.

    Jatkuva hurmos kun siitä vasta alkaa, kyllä ”seuraavat kaudet” ovat satujen ja arvontojen asteella.

Esillä 10 vastausta, 3,451 - 3,460 (kaikkiaan 4,200)
1 2 3 … 345 346 347 … 418 419 420