Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 8 vastausta, 3,461 - 3,468 (kaikkiaan 3,468)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • pikkutukki pikkutukki

    Hyvä ja tuottava metsänhoito lähtee tietyillä ikäpolvilla ja ihmistyypillä ihan maalaisjärjellä . On myös niitä, jotka tekevät laskelmiä, joissa on usein % .

    Prosenttilaskut olivat vaikeimpia monellekin koulussa . 😂

    Perko

    Turhaan A J  noita laskuja heille esität, niitä on monesti jo näytetty.  Kaikki muukin numeroilla ovat turhaa.  Puukillekin puut siirtyilee hakkuutavalla kauemmas toisessa vaikka  kasvavat samassa mehässä. No , sitäkin havaintoa on suurissa ikäluokissa jo liikkeellä.

    mehtäukko

    Ed. sivulla on PenttiAKHakkisen kirjoitus, ja…” mihinkä on perustunut perkolaisen jatkuva väite avohakkuun jälkeisestä taimikon tuottamattomuudesta seuraavat 60 vuotta?”

    Missä luuhaa perkolaisen perusteltu vastaus?

    jupesa

    Eläpä Perko sotkeudu asioihin joista et kuulosta tietävän juuri mitään.

    Perko

    Kunhan sää lämpenee vapun jälkeen niin menkää aukkoonne seuraamaan mikä se tuloja viivyttää. Syksyyn mennessä saattaa selvitä empiirisellä tutkimuksella, se on varma tieto.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei se ihan 60 vuotta kestä se huonon tuoton kausi. Itsellänikin kuvioita joita itse ollut istuttamassa; toistakymmentä kuutiota kasvavat ja enskat näistä myös jo myyty. Ei kovin paljon euroissa vielä, mutta prosenteissa hyvät kasvut.

    mehtäukko

    Tyhjäntoimittaja sinä perkolainen olet ja paatunut perättömien mölyjen lähde. Keskustelupalstoille ei tuollaisella sonnan suoltajalla ole mitään annettavaa.

    Visakallo Visakallo

    Perko olisi tervetullut tänne tutustumaan vaikkapa nykyaikaiseen koivunkasvatukseen. Kesällä 2015 istutettu koivikko on nyt oikein terhakassa kunnossa, ja 2027 tulee moto tekemään siihen ensiharvennuksen. Täällä ei 60 vuotta olekaan mikään ensiharvennusikä, vaan kuusikoiden päätehakkuuikä. Koivikoilla päätehakkuuikä on 40 vuotta. Männiköillä maapohjasta riippuen 60-70 vuotta. Kaikilla puulajeilla lisäksi 2-3 harvennusta. Koko kiertoajan tukkiprosentti 80%. Perko toki laittaa huomattavasti paremmaksi omilla jk-metsillään, mutta en minä sitä kadehdi. Olen tavannut elämässäni niin paljon itseäni suurempia rahaihmisiä, että olen tullut heille jo immuuniksi.

Esillä 8 vastausta, 3,461 - 3,468 (kaikkiaan 3,468)