Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,541 - 3,550 (kaikkiaan 3,970)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Rippe  vertailussa JK vaihtoehto : Euro on ”puhdasta voittoa” Sijoitus: 0 € (luonto hoitaa kasvun ja uudistumisen).   20 vuoden päästä:    Jätetty 120 m³/ha puusto on kasvanut esim. 200 m³/ha tasolle.  Arvonnousu: Koska kuitupuu on muuttunut tukiksi, metsän arvo on noussut esim. 4 000 € \ 12 000 €.  Koska et sijoittanut uudistamiseen euroakaan, jokainen kasvanut kuutio on ”ilmaista” tuloa. Jos lasketaan harvennuksessa saatu 700 € sijoituksena, se on tuottanut itsensä moninkertaisesti takaisin metsän arvonnousuna.   Metsän  puut ovat  nopea tuottoisia  tietyssä iässä!

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perko: alussa metsässä on 100 mottia. 20 vuoden päästä on 210 mottia, josta myyt puita 110 mottia eli 20 vuoden kasvun. Nyt metsässäsi on taas jäljellä 100 mottia joita kasvatat eteenpäin. Jaksollinen metsä olisi kasvanut samana aikana jo 300 mottiin eli 10 mottia vuodessa?

    Perko

    Niin 100 kuvaa sitä pysyvää ”tuotantokonetta”,   Kasvaa minkä kasvaa  sen  myynti on tuottoa  kuin  sijoitus osakkeista korkoa. Ei pijä sekotella  huttuja ja vellijä!  Montako kertaa pitää  samaa  ajaa  päähän.

    Kun teet avohakkuun, saat rahasi heti edellisestä sijoituksesta, mutta luot välittömästi noin 1 500 – 2 500 €/ha velan (uudistuskulut).
    Tämä sijoitus on kiinni maassa 30–40 vuotta ennen kuin se tuottaa ensimmäistäkään euroa (ensiharvennus). Tämän sijoituksen korkokulu on valtava ja   mitään myytävää ei ole.
    JK-mallissa jätetty 100 m³ puusto on ”kone”, joka ei vaadi uutta pääomaa (istutusta), vaan se alkaa tuottaa korkoa heti ensimmäisestä päivästä alkaen.

    jupesa

    EDIT

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perko hyvä. Aivan samalla tavalla  se uudistusinvestointi alkaa kasvaa taimissa korkoa heti. Jos ei kasvaisi, ei olisi enskassa mitä hakata. Mieti nyt vähän mitä kirjoitat.

    Visakallo Visakallo

    EDIT

    Perko

    EDIT

    Visakallo Visakallo

    EDIT

    Metsuri motokuski

    Tuo perkon vastaus on hyvä osoitus siitä että tämäkään keskustelu ei ole edennyt mihinkään.

    Perko

    Hölynpölyä kirjoittavat  näyttää sen ettei heillä ole ymmärrystä  vaikka 30 vuotta kärvistelevät tamppauksilla rahatta.   Sitä ovat  70 vuotta  jauhaneet!

    se uudistusinvestointi alkaa kasvaa taimissa korkoa heti. Jos ei kasvaisi, ei olisi enskassa mitä hakata”  ,  Kasvaa allae  0,05 -0,5 m3  /ha  vuodessa 16 vuotta,   laske A J siitä korko. Se on istutettuna kalleinta puuta, savustettuna lohi on halvempi / kg.  Lauri Vaara

    Aukko menetelmä on   tuottanut tappiota metsänomistajille yli 40 miljardia €  50 vuodessa.  On  odotettu ja tampattu!

Esillä 10 vastausta, 3,541 - 3,550 (kaikkiaan 3,970)