› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,571 - 3,580 (kaikkiaan 3,964)
1 2 3 … 357 358 359 … 395 396 397

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 21.1.2026, 20:18

    Sellainen hyvä uutinen, että ruotsalaiset havaitsivat maaperäkoealoillaan hivenravinteiden (Ca, Mg, Mn) määrien nousua pitkäaikaisseurannoissa. Syyksi arveltiin happaman laskeuman vähenemistä, puiden ravinteiden ottoa ja ravinnekiertoa. Typen määrä maassa ei noussut. Myöskään hakkuut eivät siis vähentäneet ravinnemääriä. P ja K määristä ei tuossa tiivistelmässä puhuttu, mutta ne voisi löytyä julkaisusta.

    https://www.slu.se/en/news/2025/11/increased-amounts-of-mineral-nutrients-in-swedish-forest-soils-despite-intensive-forestry/

    Perko 21.1.2026, 20:40

    Visan   menetelmän numerot tappiona menettänyt  ~20 000€, JK-malli olisi tuottanut noin \(20m 3\790 €/ha) enemmän kuin nykyinen malli 35 vuoden aikana.

    Visakallo Visakallo 21.1.2026, 21:14

    Heh, heh, Perko! Onneksi kehitysluokkajakautuma on kunnossa ja on paljon eri ikäisiä ja eri puulajien kuvioita! Eihän tuommoisia tappiota muuten kenenkään talous kestäisi!! – Mihin muuten saat kaikki rahat mahtumaan, kun omat metsäsi tuottavat koko ajan aivan hurjasti?!

    Perko 21.1.2026, 21:40

    ”Naapuri metsän menettely” kehityslukineen aiheuttaa 60 % vajaatuottoisuuden optimi tavoitteeseen. On ollut turha enempi kuvata.

    Kuusiuskova 21.1.2026, 22:03

    Mulla visa pari samanlaista kuviota, esim, 88 istutettu, harvennuksissa poistettu 170 mottia, nyt  pystyssä 285   mottia.

    Eli kasvua sen 12 mottia vuodessa.

    Jovain Jovain 21.1.2026, 22:49

    Tuottava puustopääoma kuuluu jk metsään, sen myyminen ja vaihtoehtoinen sijoittaminen toisaalle, on jotain muuta, kuin hoitomuotoon kuuluvaa?

    Perko 22.1.2026, 08:16

    ”Eihän uudistamiskululle voi yksinään laskea koronkorkoa. Sehän on lakisääteinen velvollisuus ja edellytys, että metsänomistaja saa hakkuustaan noita kirjoittamiani yksikköhintoja.”

    Noin päätteli Timppa 2021 !   Silloin käsiteltiin  optimi aikaista myyntiä ja kumulatiivista tappiota.  Sama meno jatkuu !

    Visakallo Visakallo 22.1.2026, 09:16

    Kuusiuskovalle: Olet aivan oikeassa, että nämä eteläisen Suomen hoidetut kuusikot kasvavat hyvillä maapohjilla siihen tahtiin, että päätehakkuut voivat hyvin tulla eteen jo 45-50 vuoden iässä. Laskin, että tuossa ko. kuusikossani olisi 15 kasvukauden jälkeen, eli vuonna 2040 n. 450 M3/ha, jos luonto ei järjestä sitä ennen mitään yllätyksiä. Vastaavalla maapohjalla jatkoin taannoin sorvikuusikon kasvatusta 66 vuotiaaksi, ja puuta kertyi hakkuussa 665 M3/ha, ja koko kiertoaikana 865 M3/ha. Siinä mentiin kyllä reunapuiden osalta jo ylijäreyden puolelle.

    Timppa Timppa 22.1.2026, 11:34

    Katsoin eilen Ylen uutisista ilvesjuttua, jonka yksi osio oli tehty tosi harbvassa järeässä kuusikossa.  Niiden seassa näytti kasvavan jotain pusikkoa.

    Tässä oli yksi tapa tehdä aukko.  Jättää joitakin puita pystyyn.  Ihme ja kumma ne kuuset olivat vielä hengissä.

    Olikohan tavoitteena ollut jatkuva kasvatus tai suojuspuuhakkuu, mutta huonolta tuon ”aukon” tulevaisuus näytti.  Kyllä noiden öpuiden hakkuulla kustannettu uudistaminen ja taimikko osivat gtuottaneet selvästi paremman tuloksen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.1.2026, 12:01

    Päivitin blogiani. Häiriödynamiikkaa käsittelevässä tekstissä on lähteitä luettaviksi ja kuvia. Kannattaa klikata kuva suuremmaksi. Karttakuvassa on pohjoinen havumetsä eri maissa; siitä näkee millaisia metsätuhoja luonnolliset häiriöt tuottavat eri alueilla. Toisessa on esimerkkejä erilaisista puuston rakenteista, joita häiriöistä syntyy. Siitä huomaa että kaikilla hakkuutavoillamme on vastine luonnonmetsissä.

    https://metsanomistaja.blogspot.com/2026/01/metsien-luontainen-kehitys-ja-hairiot.html

    Pahoittelen linkkejä blogitekstissä – en ole vielä keksinyt miten ne saisi kätevästi pois kaikki kerralla.

Esillä 10 vastausta, 3,571 - 3,580 (kaikkiaan 3,964)
1 2 3 … 357 358 359 … 395 396 397