Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,581 - 3,590 (kaikkiaan 3,961)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    En   tunne muita laskutaitoista aktiivia kuin Puukin, niin kysyn mitä mieltä  olet suurista  pystypuu varastoista  joiden tuotto on laskenut alle 2 %?   Myös toiset  puun varastonpitäjät  kertokaa miten  niihin on tuuli vaikuttanut tai onko jo sovitun kaupan riskit jääneet myyjälle.

    jupesa

    Ei ole täälläpäin tuuli kaatanut puita. Vuodella siirtynyt harvennus on kasvanut hyvin lisämotteja. Ei juuri haittaa vaikka huonojen kelien takia piti vaihtaa korjuuvuotta. Jk metsiä ei  voi harsia kuin hyvinä talvina, jos aikoo välttyä juurikääpätuhojen leviämiseltä. Samalla lailla vaikuttaa olevan pystyvarastoja halkuutavasta riippumatta .

    Päätehakkuut varsinkin tulisi pyrkiä tekemään mahdollisimman pian kaupan teon jälkeen mutta ei ole aina mahdollista .

    Perko

    Heikot  puhallukset on olleet tännekin. Olen ottanut opikseni Asta- ja Veera-myrskyistä: maksimoin tuoton optimoimalla hakkuut, enkä makuuta metsässä ylimääräisiä varastoja riskeinä. Tässä kohtaa erotun niistä perinteisistä ’menestyjistä’, joille kumulatiivinen tappio tuntuu olevan tuntematon käsite ja tuottamattoman puuvaraston kasvattaminen suorastaan kunnia-asia.
    Pikaisen tarkastelun perusteella metsässäni on nyt puustoa, jonka arvokasvu on kääntymässä alle 8 prosentin – se on merkki siitä, että on aika kotiuttaa voitot. Vielä muutama vuosi sitten näiden puiden tuotto oli noin 20 prosentin luokkaa. Valikoimalla hakkuut oikein ja poistamalla vain tuotoltaan hiipuvat yksilöt, myyntitulo jatkuu katkeamatta ja metsä pysyy jatkuvassa tuotanto kunnossa.

    Metät kunnossa!

    Nyt Perko valikoi jo yksittäisiä puita😅. Ja taannoin yksittäinen puu tuotti 20%🤪. Mitä kommentoit kuusikon aukotuksen tuotosta kun 3 ha sileäksi ja uudistuksen ja verojen jälkeen 100.000 € jäi sijoitettavaksi 6% tuotolla. Aukossa tampataan heinää ja vesakkoa pari kertaa tonnilla, mutta se hakkuupääoma tuottaa 6.000€ (2.000€/ha/v) muissa sijoituskohteissa ihan joka vuosi, joten tamppauksen kulu on marginaalinen. Miten kassa meni miinukselle aukottamisen jälkeen? Pian siinä on uusi harvennettava metsä. Ja aukon tuotot tuottaa korkoa korolle💵💵😎. Toki pääoma 100.000€ on myös aina nostettavissa jos tarvetta rahalle. Tuottoa josta jk-perko voi vain unelmoida, mutta ei koskaan saavuttaa….

    jupesa

    Esim. 3 kehitysluokan männikkö jonka keskirklm on vähän yli 18 cm voi kasvaa yhdessä kasvukaudessa siten, että puuston arvo muuttuu 220% edellisvuotta paremmaksi. Usein puita kasvaa n. 700 kpl/ha tasaikäisessä metsässä tuossa vaiheessa . Mitä enemmän puita kasvaa sitä suurempi on arvokasvu ( kunhan puut vain sopii hyvin kasvamaan). Yhden tukin puut on tietenkin paljon arvokkaampia kuin kuitupuuna. Jos laskenta% on korkea, metsä kannattaa päätehakata jo tuossa vaiheessa. Kun haetaan parasta mahdollista ha-tuottoa. Jos vaihtoehtoissijoituksen korko% on esim.6% , 5% laskentakorolla metsä jatkaa parempaa tuottoa korjuu jälkeen ja uusi metsä jatkaa metsän tuottoa uudistumisen jälkeen.

    Visakallo Visakallo

    Eipä tuohon Metät kunnossa -tekstiin ole mitään lisättävää tai muutettavaa. Näin se vaan menee.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perkon laskelma saattaa mennä pieleen, kun jk metsässä on mukana myös taimet eli ”tappiota tuottavat” puut. Mutta jk metsään ne tulivat ilmaiseksi joten ne eivät voi tuottaa tappiota. Tässä Perko ei huomioi sitä että maapohjan arvo, raivaukset, tiestön kulut ym rasittavat niitäkin.

    Eli ei pidä verrata yksittäisten varttuneiden jk-puiden arvokasvuprosenttia jaksollisen mallin metsiköiden tuottoprosenttiin. Pitää laskea yhteen jk-metsikön kaikkien puiden tuotto. No tämä ei eroakaan enää välttämättä jaksollisen metsätilan kaikkien kuvioiden arvokasvusta.

    Perko

    Pakolla § tehdyssä systeemin laskennassa tuijotetaan usein vain bruttokasvua tai puuston arvonnousua, mutta unohtavat sen kulut korkoineen. (niin on opetettu !)
    Puuki kyllä ymmärtää sen. Näkyy muilta olevan hakusessa paljon muutakin.
    Jos päätehakkaat 3. kehitysluokan metsän nyt kotiuttaaksesi tuon 220 % arvokasvun ”tiikeriloikan”, paljonko se maksaa sinulle seuraavan 15 vuoden aikana menetettyinä korkoina ja välittöminä kuluina? Miksi et käytä pysyvänä mokomaa tuottokohtaa puustossa? Parhaillaan se on  yli 400 %!

    Miksi haluat maksaa 30 % pääomaveroa koko puustosta nyt ja investoida loppurahat kalliiseen perustamiseen, jos voisit jättää puuta pystyyn kasvamaan verovapaata korkoa korolle?

    A J.  Laske rahan tuotto ha / vuosi !

    Miksi vaihtaisit 8–20 % korkoa tuottavan koneen (18 cm mänty) sellaiseen sijoituskohteeseen, joka on ensimmäiset 20 vuotta pakkasella ja vaatii työtä, vielä lisää rahaa päälle?

    Visakallo Visakallo

    Perko: ”sellaiseen sijoituskohteeseen, joka on ensimmäiset 20 vuotta pakkasella”

    60 vuodesta on pudottu 40, nyt jo 20 vuoteen! Vieläkö mennään aivan 12 vuoteen asti? Perkolle on nyt tapahtunut jotain hyvin dramaattista, vai onko Perkon paikan peräti ottanut joku haamukirjoittaja?

    Jovain Jovain

    Myös jk:n tuotto on sijoitettavissa ja sekin raha tuottaa, vastineeksi vaikka vähäisille hoitotöille. Jk:n pääoma (puusto) on metsässä ja sekin pääoma tuottaa rahaa. Versus heti aukontekohetkestä lähtien ja sitä ei voida osoittaa tuottamattomaksi. Valikoidulla optimituotolla ja hyvällä laatu ja hintasuhteella tuottaa.

Esillä 10 vastausta, 3,581 - 3,590 (kaikkiaan 3,961)