› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,871 - 3,880 (kaikkiaan 3,903)
1 2 3 … 387 388 389 390 391

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 31.1.2026, 23:40

    Onko kuusiuskova käyttänyt ostotaimia tuossa kohteessa.?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.1.2026, 23:42

    Ilmaston lämmetessä muuten puhdas kuusikko voi olla riskikohde – varsinkin yhtään liian tiheänä ja kuivuudesta kärsivänä…

    Metät kunnossa! 1.2.2026, 02:17

    Perkon voisi olla hyvä pyöräillä sinne kirjastoon taas maanantaina jos vaikka sattuisi jonain päivänä lamppu syttymään. Mitä ostotaimet tähän asiaan liittyy? Edelleen se aikanaan tehty 3 ha reikä, josta jäi uudistamisen (ostotaimet) ja verojen jälkeen 100.000€ sijoitettavaa tuottaa noin 2.000€/ha ihan maailman tappiin saakka. Sen 100.000€ voi tarvittaessa myös käyttää johonkin jos tarvetta on. Kohteessa on hyvä nuori metsä ja saatan nähdä vielä toisen katkaisuhoidon sillä kuviolla. Sittenhän siitä saa jo 4.000€/ ha tuottoa eikä korkoa korolle ole edes huomioitu (pieni osa koroista käytetty taimikon hoitoon ja toisaalta nautittu Metkaa) ja metsä vaan puskee uutta sukupolvea (ostotaimien) avulla. Mites jk-metsässä? Pyöräillään😅?

    Visakallo Visakallo 1.2.2026, 06:31

    Tuota Pekon ja muidenkin jk-uskovaisten kahdenlaisten eurojen arvoitusta minäkin olen koettanut tässä vuosien mittaan kovasti selvittää. Kysyin asiaa pankistakin. Neuvoivat ottamaan yhteyttä EKP:iin. Joku erohan siinä täytyy olla, että vain metsän uudistamiseen käytettävät eurot lähtisivät aivan huimaan kokorkoa korolle -kasvuun, mutta muut eurot eivät. Piileekö ero setelien sarjanumeroissa, turvanauhoissa, vaiko hologrammeissa??

    Kuusiuskova 1.2.2026, 07:09

    Kyllä käytän ostotaimia..Jalostettuja semmoisia, jotka kasvavat 50%nopeammin kuin sinun luontotaimesi, sekin kasvattaa eroa jk-metsään. Sekin pitää huomioida laskelmissa.

    Jovain Jovain 1.2.2026, 08:49

    Aika huimin askelin metsänhoito tässä maassa etenee. Tuottaisivat rahaa uskovaisten metsätkin. Pistetään nutulleen ja saisi perinteisen metsänhoidon unohtaa. Hintakin olisi kohdillaan, mutta ehkä kannattaisi seteleiden aitous tarkastaa?

    Perko 1.2.2026, 13:51

    Uudet jalostus taimet ovat  hitaita, siinä missä puun kesto siemenestä tukkikokoiseksi mitataan vuosikymmenissä, biopohjainen korkean jalostusasteen tuotekehitys luo arvoa murto-osassa tästä ajasta.
    Tätä ilmiötä kutsutaan usein biotalouden arvopyramidiksi, jossa puun arvo moninkertaistuu, kun siirrytään rakentamisesta kemiaan ja lääketieteeseen.
    Innomost kaltaiset yritykset jalostavat koivun kuoresta raaka-aineita kosmetiikkaan ja lääkkeisiin. Betuliinin arvo kiloittain laskettuna on jo tuhatkertainen sellun hintaan verrattuna, ja jalostusprosessi tehtaassa kestää päiviä, ei vuosikymmeniä.

    Tutkimusrahat tulisi siirtää mehtä biologiasta bisnekseen – vähemmän työtä metsässä, enemmän arvoa laboratoriossa ja parempi neuvotteluvoima osuuskunnan metsänomistajalle.
    Pitäisi listata tarkemmin yrityksiä, jotka jo toteuttavat tätä korkean jalostusasteen strategiaa?  Irrottautua  kartelli taktiikasta.

     

    mehtäukko 1.2.2026, 14:01

    Innomosteista ja  Betuliinineista on turha höpistä. Koivua käytetään polkupyöräsi renkaisiinkin, mutta jk vain on edelleen takapajuista.

    Perko 1.2.2026, 14:45

    Ukot tarvitsee vain saippuaa ja pyyhkeen.

    Perko 1.2.2026, 15:42

    Uskon logiikka pettää siinä, että hän laskee biologiaa, mutta metsänomistaja elää taloudesta. Vaikka jalostettu taimi kasvaa joitain  nopeammin, kalliit perustamiskustannukset ja pitkä odotusaika tekevät siitä usein huonomman sijoituksen kuin ”ilmaiseksi” kasvavat ovat  vaaksan paksuisia ja vuosia   edellä jatkuvan kasvatuksen mehässä.  Jalostus  ei välttämättä korjaa tuottavuutta!

    Hienoa, että taimistasi löytyy kasvupotentiaalia, mutta älä anna taimikauppiaan viedä kaikkea voittoasi. Käytä jalostusta vain siellä missä se on välttämätöntä ja anna luonnon hoitaa loput ilmaiseksi – silloin pääset lähemmäksi JK-metsän taloudellista ylivoimaa.

Esillä 10 vastausta, 3,871 - 3,880 (kaikkiaan 3,903)
1 2 3 … 387 388 389 390 391