Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

  • Tämä aihe sisältää 4,796 vastausta, 80 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 9 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 3,891 - 3,900 (kaikkiaan 4,794)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Kuusiuskova

    Mut muista, se on paljon kannattavampaa kun meidän aukkojen istuttajien.

    Meillähän on vain kuluja ja tuototkin vaan pakkasella, no tyhmästä päästä kärsii oma lompakko. Ois se harmi jos metsät tuottais vieläkin paremmin, mihin kaiken rahan työntäis??

    Visakallo Visakallo

    En vieläkään ymmärrä enkä tiedä, missä vaiheessa ne sen tempun oikein tekevät, että meillä jaksollisilla metsänkasvattajilla onkin sellaiset eurot käytössä, että metsän uudistamiseen ja taimikon saattamiseen ensiharvennukseen asti käytetyt melko vähäiset, -joskus lähes olemattomat  eurot aiheuttavatkin koko metsätaloutemme rajusti tapiolle johtavaan korkomenertyskierteeseen, kun taas lähes 90% euroistamme, jotka saamme 2-3 harvennushakkuusta, sekä päätehakkuusta, katoavat jonnekin mustaan aukkoon tuottamatta meille yhtään mitään? Valitsemalla Perkon suositteleman metsänkasvatustavan, kaikki muuttuisi kerralla hyväksi, mutta kun on niin pahuksen kova pää, ettei kertakaikkiaan ymmärrä lainkaan hyvän päälle!

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Näiden veijareiden laskelmat ovat omanlaisia, taimikon perustaminen vie velanpuolelle metsänkasvatuksen. Samalla laskukaavalla monella olisi 20 vuotias henkilöauto miljoona pirssi kohta. Jos auton ostohinnan päälle korkoa korolle laskee, niin eikös se arvo vaan nouse vastaavalla laskennalla.

    Perko

    Taloudellinen laskuvirhe puuntuottajalla!
    Jo aiemmin kerroin, jos työlle laskettaisiin paperiteollisuuden palkka, nykyiset menetelmät olisivat täysin kestämättömiä.
    Yksikään yritys ei investoi 3 000 €/ha, jos tuotto tulee 50 vuoden päästä.
    Tämä ”ilmainen työ” on toiminut piilotettuna tukena teollisuudelle: metsänomistaja kantaa työkustannuksen, jotta teollisuus saa edullista massa raaka-ainetta.

    jupesa

    Et osaa laskea. Kun verrataan harsinnan menoja suhteessa tasaikäiseen, harsintatyyli häviää reippaasti.

    Visakallo Visakallo

    Perko: ”metsänomistaja kantaa työkustannuksen, jotta teollisuus saa edullista massa raaka-ainetta.”

    Perko, teollisuus on sittemmin kai tullut johonkin synnintuntoon, kun metsän uudistaminen ja saattaminen ensiharvennukseen asti ei nykyisin maksa metsänomistajalle käytännössä yhtään mitään, jos vain sen verran jaksaa, että hyväksyy kaikki nämä toimet sähköisellä allekirjoituksellaan.

    Perko

    Edellisessä on metsänhoito innostus eikä vertailu!   Jos hehtaarin perustaminen ja hoito ”paperimiehen palkalla” maksaa 3 000 €, ja ensimmäinen harvennustulo 25–30 vuoden päästä on vain noin 1 000–1 500 €/ha, investointi on raskaasti tappiollinen alkujaksolla.

    Paperiteollisuuden palkkatasolla laskettuna metsän alkujakson hoito kuluttaa resursseja niin paljon, ettei puun myyntitulo pysty kattamaan niitä vuosikymmeniin. Tästä syystä metsätaloudessa käytetäänkin usein joko metsänomistajan ”palkatonta” vapaa-ajan työtä tai urakoitsijoita, joiden tehokkuus on viritetty huippuunsa lain rajoja potkien.

    Syytingille  jäädessä riittää nimi paperiin!

    Visakallo Visakallo

    Perko: Miten selität tämän? Metsäyhtiöt maksavat uudistushakkuusta parhaan hinnan, ja antavat vieä muokkauksen, taimet, varhaisperkauksen, sekä taimikonhodonkin siihen kaupan päälle, eli miten sen saa enää tappiolliseksi metsänomistajalle?

    Perko

    Ilmaista  juustoa  on vain hiiren nakissa!

    Visakallo Visakallo

    – tai jk-uskovaisten lupauksissa!

Esillä 10 vastausta, 3,891 - 3,900 (kaikkiaan 4,794)