› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 5 vastausta, 3,951 - 3,955 (kaikkiaan 3,955)
1 2 3 … 394 395 396

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Petkeles Petkeles 5.2.2026, 09:05

    Se on kovvoo hommoo, kun joutuu saman lafkan tutkimuksista valikoimaan vain ne ”oikeat”.

    Nostokoukku 5.2.2026, 09:30

    Et kai sinä Jupesa, hyvä mies, lonkalta heitä hiilikeskustelussa käyttämisiä totuuksia? Etkös sinä arvosta koulutusta? Minulla ei ole kuin kaksi AMK-tutkintoa. Siksi joudun tukeutumaan koulutettujen tutkimustietoon näin monimutkaisissa asioissa, kun ei omaa käytännön kokemusta ole. Siksi sinulta kysyin tutkimuksistasi. Luken tutkijoilla tuskin on vastaavaa koulutusta kuin sinulla. Välineinäkin tutkimuksissa vain vihervassareiden silmälasit, toinen linssi punainen ja toinen vihreä.

    käpysonni käpysonni 5.2.2026, 09:49

    Nostokoukku on lopullisesti menetetty pimeälle puolelle, eli vihervassariturakaisten puolelle.

    Nostokoukku 5.2.2026, 10:21

    Kuinkahan niin? Yritän katsella maailmaa rehellisesti ja tutustua mielenkiintoisiin asioihin tutkimustulosten pohjalta. En laulaa glooriaa ja halleluja minkään asian puolesta. Yritän asettautua myös vastapuolen asemaan aina joskus. Asiat näyttävät joskus sieltä katsottuna erilaisilta. En myöskään käytä silmälaseja, joissa toinen linssi on havunvihreä ja toinen setelinsininen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.2.2026, 11:08

    Jatkuva peitteisyys säästää maaperän hiilen ja ravinteet, joita avohakkuu ja raju muokkaus huuhtovat pois

    Perkolla kuten muillakin usein ovat väitelauseet sellaisia, että niissä on siteeksi totta, mutta ajatus lähtee silti väärään suuntaan. Moni vetoaa avohakkuita vastustaessaan siihen, että kun runkopuu viedään pois, saman runkopuumäärän palautuminen vie aikaa muutaman vuosikymmenen. Tätä ajattelua voidaan nimittää vaikka halkoliiterihypoteesiksi: avohakkuu pienentää metsän hiilimäärää pysyvästi tai vähintään hyvin pitkäksi aikaa.

    Ei pitäisi kuitenkaan osaoptimoida yhtä metsikköä, vaan metsätilaa, metsäaluetta, koko Suomea tai jopa koko maapalloa. Tämä tuo lisävaikeuden vertailuihin: mitä alueellista mittakaavaa ja mitä aikajaksoa tarkastellaan, vaikuttaa suuresti johtopäätöksiin. Ajankohtainen esimerkki on poliitikkojen päättämättömyys hakkuiden ja hiilinielujen suhteen. Jos ei tiedetä mitä pitää tehdä, on parempi olla tekemättä mitään.

    Palatakseni Perkon väitteeseen, sehän on käsitelty ja pyöritelty moneen kertaan ja valmista ei ole tullut. Peitteisessä metsässä hiilen määrä vaihtelee vähemmän kuin aukotetussa metsässä. Kivennäismaan aukosta tulee enemmän päästöjä vesistöön kuin harvennushakkuusta. Turvemaalla tilanne voi mennä toisin päin, koska avohakkuun jälkeen veden pinta monesti nousee, ja pääsääntöisesti silloin kaikki päästöt vähenevät.

    Luultavasti Suomen sotien jälkeistä puustopääoman 1 mrd kuutiometrin kasvua eikä vuotuisen kasvun kaksinkertaistumista ei olisi nähty, jos ei olisi alettu avohakata. Tuosta määrästä on jonkin verran päätynyt myös kivennäismaiden maaperään. Vastaavasti turvemailta on hävitetty suuri määrä hiiltä ojittamalla, joten turvemaiden tähänastinen hiilitase on huono, mutta se voi parantua.

Esillä 5 vastausta, 3,951 - 3,955 (kaikkiaan 3,955)
1 2 3 … 394 395 396