› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,011 - 4,020 (kaikkiaan 4,063)
1 2 3 … 401 402 403 … 405 406 407

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • MaalaisSeppo 7.2.2026, 09:10

    Mistä kumpuaa ajatus, että ensiharvennuksessa, jossa poistetaan n 1/3-osa puustosta, myyntitulon pitäisi kattaa siihen mennessä uudistamisesta syntyneet kulut korkoineen? Onko jäljelle jäänyt puusto arvoton?

    Visakallo Visakallo 7.2.2026, 09:40

    Eipä se ajatus perustu oikein muuhun kuin jk-markkinoinnin vedätettyihin laskemiin ja -väittämiin. Käytännössähän uudistaminen ei monestikaan aiheuta metsänomistajalle edes kuluja, kun maanmuokkaus, taimet, sekä vielä varhaisperkaus ja taimikonhoitokin kuitataan bonuksilla, tai myydyillä havuilla ja kannoilla. Tästä jk-uskovaiset eivät halua koskaan oikein puhua, koska eivät itse voi näitä etuja saada eikä käyttää.

    Perko 7.2.2026, 09:54

    M- Sepolla harvinaisen hyvä kysymys täällä jaksollisen tulon odotukseen   !

    Kannattais ensten osata laskea aukon tuotantotulos ja sitten vertailla jk  tulokseen jos on vertailtavaa.  Ehdoton osata  jk tuotannon tulos, olla ainakin nähnyt  jk puuston.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.2.2026, 09:56

    Veikkaisin saatujen kommenttien perusteella, että nykyisillä rotusiemenillä ja hyvillä menetelmillä perustetut taimikot päihittävät useimmiten kasvussa ja tuotossa jk-menetelmät, vaikka jätettäisiin huomiotta edellinen kiertoaika ja sijoitukset metsän ulkopuolelle.

    Ilmastonmuutos ja kohonnut lämpösumma kiihdyttävät edelleen kasvua ja kasvukausi pitenee. Keski- ja loppukesällä voi olla haittoina liika kuivuus. Jos puu ei saa vettä maasta, se lyö ilmaraot kiinni ja yhteytys loppuu, vaikka valoa olisi. Muistetaan tämä kun mietitään ojien syvyyksiä turvemailla ja uudistettaessa eri puulajien sopivia kasvupaikkoja.

    Hirviongelma ei poistu riistaväen ohjeilla kokonaan: mikäli syöjiä on alueellisesti liikaa, koivua ei voi kasvattaa. Edelleen olisi riistaväelle pyyntö: alentakaa hirvien ja vhp:n kannat sellaiselle tasolle, että metsänomistaja voi valita vapaasti puulajit ja metsänkasvatusketjut. Kehittämisessä voisi koettaa ratkoa ristiriitoja sidosryhmien ja metsästäjien tavoitteiden välillä alueittain.

    MaalaisSeppo 7.2.2026, 10:27

    Harvennan juuri 19 v vanhaa istutuskuusikkoa. Rahaa olen siihen sijoittanut noin 900 €/ha. + omaa työtä ehkä 500 €/ha, jos vapaa-ajallekin pitää laskea joku hinta. Jos avohakuuttasin sen, niin tuloja tulisi n 6000€/ha. Ei minusta huono sijoitus.

    En kuitenkaan ole niin pöljä, että laittaisin metsän sileäksi. Eiköhän harvennuksen jälkeen puuston arvokasvu ole n 600€/ha.

    Perko 7.2.2026, 11:13

    Seppo, se mitä opetettiin 20 vuotta sitten, oli teollisuuden raaka-ainehuoltoa metsänomistajan kustannuksella. Nyt olemme sijoittajien aikakaudella. Sinulla on 19 vuotta kasvanut pääoma, jota ei kannata nollata vain siksi, että niin tehtiin vuonna 2006. Anna metsän tehdä työ ja ota itse tuotto.

    MaalaisSeppo 7.2.2026, 11:53

    Ei ko kuusikkoa nollattu 2006. Peltoheittoa oli, mutta vastaavaan voi päästä ”nollatullakin” kohteella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.2.2026, 12:44

    Mitä tarkoittaa pääoman nollaus, avohakkuutako?

    Perko 7.2.2026, 13:04

    M- Sepon kohteesta saisi  vaihtoehdoille harjoitus jutun johon voivat simuloida suunnitelmansa. Katsotaan keltä löytyy paras tuottavuus seuraavat 40 vuotta . Vastaavia kohteita on tuhansia Hangosta Nuorgamiin.  Jos seppo sallii ”virtuaali tuhon” kuusikkoonsa.

    jupesa 7.2.2026, 16:45

    Jos kannattavuusvertailut tehdään oikein . Eli Tasaikäisen metsän käsittelyssä tehdään myös yläharvennus ( kuten on voinut tehdä ennenkin) ja uudistuskulut otetaan huomioon oikeasta arvosta  eikä harsintaa pidetä kuluttomana, niin tasaikäinen vaihtoehto voittaa tuloksessa normaaleilla korkotasoilla myös ilman erotuksen vaihtoehtoissijoitusta. Vielä selvemmin kun jalostyshyöty tulee mukaan kuvaan.

    Käytännössä useimmiten harsinta ei ole edes vaihtoehto, koska esim. vanhaa kuusikkoa ei kannata yrittää muuttaa harsintametsäksi.

Esillä 10 vastausta, 4,011 - 4,020 (kaikkiaan 4,063)
1 2 3 … 401 402 403 … 405 406 407