Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,021 - 4,030 (kaikkiaan 4,062)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Eikös tuo ole kohtalaisen  nuori puusto 20 v !    Seppo jos kertois  minkä vahvuiset puut ovat, arvelen 16 – 19 cm  ja ppa on ~28  pituus 16 m.

    Paljonko Jupesa määrittää loppusummaksi 40 vuoden päähän?  Olihan täällä paljon muitakin  joilla  on ollut valmis varma sapluuna ratkaisuksi. Antaa  nyt palaa!

    Metät kunnossa!

    Perko simuloi ja simuloi…aina Perkon jk:sta vaan muodostuu ylivertainen tuotantokoneisto…..10 – 20 ha koneistoa on?? Uskomaton kaveri jolle luonto vaan tekee rahulia….ohhoh. Usko aatteeseen on kova. Oletko koskaan miettinyt miksi olet jojon kanssa kahdestaan ajatuksinesi?? Koska muut ei vaan kerta kaikkiaan hiffaa?? Olet vaan niin koulutettu ja lahjakas??

    Perko

    Metät kunnossa, Jos et osaa, se on sinun tappiosi, ei minun. Älykäs herja vaatisi  häiriköltä ymmärrystä aiheesta  – nyt se on vain turhautunutta melua. Ihannoit laumakäyttäytymistä, jolla on historian saatossa tehty suurimmat ja ihmisyyttä järkyttävimmät ” konkurssit”.  Katso , Saksa 1930- 1949  luku. Tutustu Leninin muistelmiin , siellä on  lauma menettelyn makeimmat hedelmät.

    Metät kunnossa!

    Just. En nyt ihan tarkkaan osaa sanoa miten tuohon kommentoisin…..:-).

    Paljonko tuottokonetta oli ja miksi minun tulisi tutustua Leninin muistelmiin????????? Nuo pari vastausta niin jatketaan. Paljonko siis aukkoja tehty ja tuottoja haettu? Kolmen hehtaarin perunapellon taustan perusteellako julistat saarnaasi?

    Jk-harha on perkon melua. Tutki ja opiskele biologiaa. Matematiikassakin voi olla viela mahdollisuus ponnistaa…..prosenttilaskut vaan arvoilla jotka on totta…. Se voisi sinua auttaa – mahdollisesti. Tai sitten ei.

    jupesa

    Esim. Pukkala esitteli vuosia sitten kiertoajan vertailuja NNA-laskelmin. Niissä oli juuri ne väärät oletukset ; tasaikäisessä metsässä vain alaharvennuksia, kulutonta harsintametsän hoitoa ja uudistuskulut arvioitu överiksi. Nuo virheet korjaamalla sain esim. lehtomaisen kankaan kuusikossa päinvastaiset tulokset 3-4 % laskentakorolla . Eli tasaikäinen ku-viljely voitti kiertoajan tuloksessa.

    Joku tyyppi yritti Hesarissa esittää aiemmin vertailun harsintametsän ja istutusmetsän välillä. Siinä oli aikaväli valittu tarkoituksella siten, että tasaikäisestä metsästä paras tuotto jäi pois. Siinäkin vedätysyritys oman agendan pönkittämiseksi.  Harsintafirmat ja heihin hurahtaneet ei esitä todellista tulosta vertailuissa. Eivät osaa tai halua.

    Visakallo Visakallo

    jupesa kirjoitti täyttä asiaa. Aika paljon asiat muuttuisivat, jos jk-markkinoinniltakin vaadittaisiin samoja sääntöjä kuin kuluttajasuojalainsäädännön piirissä olevilta tuotteilta ja palveluilta.

    mehtäukko

    ”…Siinä oli aikaväli valittu tarkoituksella siten, että tasaikäisestä metsästä paras tuotto jäi pois…”            Ja videossaan Pukkala rosvoaa jaksollisesti kasvatetut puustoiset yläharvennukset jk:n aikaansaannoksiksi.

    Kun ne tuotot lasketaan rehellisesti ao. menetelmään kuuluvaksi tuotoksi, kaikenlaiset muut epätietoisuudet loppuvat saman tien.

    Perko

    Näyttäkää nyt miten tasearvot käyttäytyvät seuraavat 40 vuotta.  Tuossa on  nuori puusto  ikä 20v , antakaa  siihen näyttö miten tulos tehhään.  On vaan  muuta löpinää joilla ei  ole mitään perusteluja.   M – Seppo  varmaan kertoo tarkemmin mittoja  jos  oikein on tarkan laskennan tekijöitä.

    Tosiaan aika lyödä luvut pöytään ja lopettaa se ”löpinä”!

    jupesa

    Sinähän täällä olet ollut se löpisijä koko ajan. Mitään oikeaa näyttöä ei ole tullut. Ja sama tyyli näyttää jatkuvan.

    KuneKoski

    20-vuotiaassa metsässä on käytännössä pelkkää kuitupuuta. Määrä on lähellä sitä, mikä se on yhteensä tulevissa harvennuksessa ja päätehakkuussa. Eli siellä on tällä hetkellä ne tulevien tukkipuiden latvat. Tulevat 40 vuotta on siis käytännössä pelkkää tukin kasvua. Varovaisesti arvioiden 500 m3. Siitähän sitä voi alkaa taseita laskemaan.

Esillä 10 vastausta, 4,021 - 4,030 (kaikkiaan 4,062)