› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,091 - 4,100 (kaikkiaan 4,200)
1 2 3 … 409 410 411 … 418 419 420

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 10.2.2026, 09:45

    ”Mitä todellisia tuloksia”, tuottava puustopääoma ei ole kulu, se on tuotantopääoma. Se tuottaa ja sillä tuotetaan, sitä vastoin vaihtoehtoiset tuotot eivät ole puulla tuottamista. Uskotellaan olevan tuottoisaa, mutta tuskin kuitenkaan on metsien tuoton ja käytön kannalta tavoiteltava olotila. 100 kiintoa ja alle, on sieltä vielä matkaa optimituottoihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.2.2026, 11:42

    Olemmeko yhtä mieltä siitä, että puusto on pääomaa ja metsänhoidon kulut ovat samanlaista pääomaa? Molemmille kun halutaan tuottoa joko metsässä tai sen ulkopuolella. Käsi ylös jos on eri mieltä.

    Perko 10.2.2026, 12:48

    Anneli esittämä kysymys, joka on taloustieteen valepuvussa oleva ”istutuskoulun” ansa. Yrität rinnastaa tuottavan omaisuuden (puuston) ja pelkän kulun (metsänhoidon investoinnin) samaksi asiaksi, jotta jaksollisen mallin valtavat menot näyttäisivät ”pääomalta”.

    JK-malli: Puusto on tehtaan virtaava itse tuottaman maltaat ja vesi. Tuotantolinja rullaa tauotta, ja pullotat valmista tuotetta (tukkia) myyntiin tasaisena virtana. Pääoma on liikkeessä ja tuottaa kassavirtaa ’joka päivä’.  —  Jaksollisessa mallissa sinä joudut jatkuvasti syöttämään uutta rahaa järjestelmään,’korjaamaan lahoavaataloa’, jotta saisit pidettyä sen käynnissä. Se, että kutsut kuluja ’pääomaksi’, ei poista sitä tosiasiaa, että sinun mallissasi raha on kadonnut, poljettuna maassa, kun minun mallissani rahat poikii jo tilillä.
    Olemme siis yhtä mieltä siitä, että molemmille halutaan tuottoa. Ero on siinä, että minun pääomani tuottaa heti, sinun ’pääomasi’ (kulusi) vasta 60 vuoden päästä – jos silloinkaan.

    jupesa 10.2.2026, 12:49

    Puustopääoman saamattomat korkotulot on kuluja suhteessa viisaampaan tapaan hoitaa metsiä.

    En todellakaan raada metsissä. Nautin sijoitustuotoista.

    Perko ja Jovain on täysin harhassa, kun eivät osaa verrata kunnolla kahden mh-tavan tuottoeroja . Mistä johtuu että muut osaa mutta 2 änkyrää ei ollenkaan ?

    Perko 10.2.2026, 12:56

    En todellakaan raada metsissä. Nautin sijoitustuotoista!.  Kyllä minä sen tiesin!  Näin toimitaan.

    Jos katsomme metsää sijoittajan silmin ja laskemme pääoman tuottoprosenttia, ero jatkuvan kasvatuksen hyväksi ja jaksollisen ”aukkomallin” välillä on usein moninkertainen.
    Ero syntyy siitä, että jaksollinen kasvatus on sytytettävä kerta projekti, kun taas jatkuva kasvatus on jatkuva prosessi.

    Muuten olis mainio  ; Mistä johtuu että muut osaa mutta 2 änkyrää ei ollenkaan ?     Siinäpä se, saattaa olla muitakin.

    jupesa 10.2.2026, 14:31

    Kaikille laskutaitoisille on selvää, että päätehakkuun tehneet voittaa ylivoimaisesti harsintaan haksahtaneet. Kun uudistuskulut on vähennetty kantorahoista, loput rahat voi vaikka sijoittaa. 10 vuoden etu harsijoihin nähden. Suurempi kantorahatulo/ha takaa paremman tuloksen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.2.2026, 14:50

    Perko laskee väärin, ei tuo päätelmä kai ole muuten mahdollinen että puut metsässä tuottavat positiivista tuottoa ja uudistamiskulut negatiivista.

    Visakallo Visakallo 10.2.2026, 15:02

    Jos Perkolla on yleensäkään ollut tarkoitus puhua jk:n puolesta, niin onkohan nyt käynyt niin, että tämän keskustelun perusteella taitavat häipyä nekin, jotka vielä aikaisemmin olivat jk:ta harkinneet. Aivan kokemuksesta voin sanoa, että jos jotain haluaa suomalaisille tuloksellisesti markkinoida, niin vähemmän höpinää, enemmän konkretiaa. Japanilaiset ovat siinä suhteessa hyvin samanlaisia kuin me suomalaiset. Ranskalaiset ovat sitten taas erilaisia…

    Perko 10.2.2026, 15:17

    Puuki pettää itseään ja varastaa edellisestä raatamisesta projektin rahat maahan, häviää kuitenkin  jo odotusajalla  virtaavalle tuotannolle!   Ford teki ensimmäiset  hihnat joissa oli  jatkuva tuotanto.   Heitä  Jupesan kaltaisia  istutuskoulun käyneitä on valtaisa  joukko!

    Päätehakkuun jälkeen Jupesalla on tilillä rahaa, mutta metsäsi arvo on nolla. Sinulla ei ole enää tuotantokonetta. Minun JK-mallissani minulla on sijoitussalkku JA täydessä iskussa oleva tukkipuusto (tase). Minun ei tarvitse rakentaa tehdasta uudestaan, koska en koskaan purkanut sitä.  Kuusen alla  tippuu eikä remmit luista!  Otetaan kesällä kupit!

    Perko 10.2.2026, 15:38

    On totta, että teitä on valtaisa joukko. Mutta massa ei tee laskuvirheestä oikeaa. Visat ym  olette ’istutuskoulun’ kasvatteja, jotka on opetettu raatamaan teollisuuden puolesta.  Olen ”sijoittaja”, joka antaa koneiston raataa puolestaan. Opetettu mallinne on synkkä luku historiaa, jk malli on paljolti matematiikkaa.

Esillä 10 vastausta, 4,091 - 4,100 (kaikkiaan 4,200)
1 2 3 … 409 410 411 … 418 419 420