› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,141 - 4,150 (kaikkiaan 4,197)
1 2 3 … 414 415 416 … 418 419 420

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • konstapylkkerö2 16.2.2026, 17:36

    Siinä on päätehakkuusta ja aukosta laskelma. Toisin kuin sinun ”8-10 vuoden välein tukkipuuharsinta”-väitteesi, tuo on todellisuutta eikä kuvitelmaa.

    Kuusiuskova 16.2.2026, 19:37

    Edelleen aukosta saa vähintään sen 20000€/ha, summa mitä harsinnalla et ikinä saa. Oletetaan että poistat samalla 150 mottia niin saat ehkä sen 8000€.

    Olen jo aikaisemmin laittanut tarkan laskelman kiertoaikaisesta tuotosta jaksollisessa ja jk, en enää jaksa laittaa uudestaan. On kuin puhuis seinälle joka vaan toistaa itseään.

    Perko 16.2.2026, 21:28

    Paljokos se  vuosituotto per ha vuodessa on? kertoo vaikka 70 vuoden  jaksolla? Siihen  selitysten perusteella sopii jo pari paljaaksihakkuuta.  Tamppaus on vienyt uupumukseen  mutta kun siitä virkistyt niin sitten  teet  uuden vertailun,

    Jovain Jovain 17.2.2026, 09:35

    Onhan puustopääoman lisäys myönteinen asia myös peitteisessä metsänhoidossa, lisää metsän tuottoa ja auttaa metsänhoidossa. Pitää metsän peitteisenä ja aluskasvillisuuden kurissa. Oikoo myös käsityksiä valopuilla uudistamisesta. Tuskin on tarkoituksen mukaista pitää metsiä harvoina, sillä perusteella, että valopuut uudistuisivat varjoon. Uudistuvat kyllä, mutta avovaiheen tai sitä vastaavien olosuhteiden kautta. Peitteiset metsät eivät tässä kehityksessä auta, mutta oliko siihen tarvettakaan. Joka tapauksessa valopuut ovat metsien pitkässä kierrossa mukana ja tuottavat puuta aikansa. Kierrossa, joka päättyy usein kuusettumiseen.

    Perko 17.2.2026, 09:45

    Myymällä  vain silloin, kun yhtiöillä on ”pino tyhjänä”. Seuraa tehtaiden käyntiasteita ja puuvarastojen tilannetta. Kun yhtiö soittaa sinulle, heillä on tarve – silloin hinta määrätään alennuksen sijaan tarpeen mukaan. Jatkuva kasvu on mainio passailla kun  puuta on aina myyntiin !  Aukosta  hieman huonompi.

    Jovain Jovain 17.2.2026, 10:36

    On se aukko puustopääoman lisäämisen kannalta aika huono vaihtoehto. Voi mennä koko tila. Hyvin yleinen havainto tilakaupan jälkeen on, moto paikalle.

    konstapylkkerö2 17.2.2026, 11:13

    Pitkään seisova puustopääoma tietää lisäkuluja. Mitä enemmän puuta pystyssä sitä kovemmat pääomakulut . Sitä ei kaikki hoksaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.2.2026, 11:22

    Eikös aika lailla sama aika kulu puun varttumiseen tukiksi – riippumatta siitä miten metsää kasvattaa. Jos vielä huomioidaan että jk-taimet varttuvat alla, joskin pitkään mutta ilmaiseksi. Eli ne ovat jo valmiina kärkkymässä vuoroaan parrasvaloihin kun kasvutilaa järjestyy.

    Ajan lisäksi ratkaiseva on laatu, eli mitä puusta saadaan. Laatu lienee avomallissa tasaisempi, mm. koska hakkuut voidaan suorittaa tasakokoisessa metsässä vähemmin vaurioin.

    Tuotantoprosessin hallinta ja kehittäminen on avomallissa helpompaa ja toiminta riskittömämpää. Aivan kaikki munat eivät ole samassa korissa (keskenään samanlaisia metsiköitä).

    Jk-metsässä siulla on jonkin ajan päästä lähes puhdas kuusikko kaikkialla rehevillä mailla. Jos uudistuminen loppuu, tarvitaankin jo kiireesti avohakkuita, kuten Jovain on hienosti kuvannut.

    mehtäukko 17.2.2026, 11:33

    ”..Eikös aika lailla sama aika kulu puun varttumiseen tukiksi – riippumatta siitä miten metsää kasvattaa. Jos vielä huomioidaan että jk-taimet varttuvat alla, joskin pitkään mutta ilmaiseksi…”

    Vaikuttaa kuperkeikoilta tulkinnat. Täällähän on kehuskeltu 40-60 vuoden kierto-aikoja jaksollisessa?!  Jk-taimistot ovat enimmin harhaa. Yksittäiset kuusen vikanaiset tatit eivät tuo autuutta, eikä sekametsäisyys semminkään kun sitä ei tule eikä ole.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.2.2026, 11:58

    On puhuttu myös kymmeniä vuosia kituneista kuusentarreista, mutta niistä ei varmaan haluta uutta metsää vaan nuorista hyvin kasvavista terveistä kuusista. En tiedä sitten, onko niitä? Sehän ei ole kovin kallista se aika, jonka ilmainen alikasvoskuusi kasvaa siinä muiden siivellä.

Esillä 10 vastausta, 4,141 - 4,150 (kaikkiaan 4,197)
1 2 3 … 414 415 416 … 418 419 420