› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,161 - 4,170 (kaikkiaan 4,194)
1 2 3 … 416 417 418 419 420

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 17.2.2026, 23:05

    Oli tavasta hoitaa peitteisiä metsiä ja tavasta ennen jk sulkua. Aina valopuiden uudistamisesta on pitänyt huolehtia. Huonosti uudistuvat varjoon ja uudistettuina ovat sekametsinä mukana metsien pitkässä kierrossa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.2.2026, 10:08

    Miten huolehdittiin valopuiden uudistamisesta – siemenpuita jättämällä ja muokkaamalla kevyesti risukarhilla? Jovain ja Perko ovat molemmat sitä epämääräisempiä mitä tarkempia metsänhoito-ohjeita kyselee. Onneksi meistä muutamilla on kirjahyllyissämme entisajan metsänhoidon oppikirjoja, joista voimme ne ohjeet lukea.

    Perko 18.2.2026, 11:22

    Vaikuttaa tarpeelliselle opetella ,  on opittava risuharan valmistus, jos on jäänyt teiltä istutuskoulussa  tenttimättä. Ko  kone kuuluu paljaaksihakkuulle ja perunamaalle!

    Kuusiuskova 18.2.2026, 14:20

    Kävin toissa päivänä poistamassa yhdeltä kuviolta siemenpuumännyt, tilalla todella hieno kuvio täynnä uusia männyn taimia. Asia mikä eniten yllätti oli et kaikki siemenpuumännyt olivat lihonneet huomattavasti kolmessa vuodessa. Kuvio oli pieni, muuta maanmuokkausta ei ollut kuin metsäkoneen jäljet, mut silti onnistui loistavasti. MT metsä kyseessä.

    Perko 18.2.2026, 15:05

    Nyt siitä on helppo laskea paljonko on ( kaik tulot- menot yhessä) vuosituotto / ha jakaa sillä männyn lustoluvulla?

    Perko 23.2.2026, 08:57

    Jaksollisen kasvu /ha ja tulot vuodessa ovat eri arvoja!

    21.3. 2021  Puukin juttu  :”

    Pohj. -Karjalan maapinta-ala on n. 1, 78 milj ha .  Jos siitä olisi metsää ~ 80 % (on melko metsäinen maakunta)  , niin metsäpinta-ala olisi n. 1,4 milj ha.  Keskikasvu Suomessa on n. 4,3 m³/v/ha,  ja P-K:ssa voisi olettaa sen olevan suunnilleen saman.  Vuosikasvu  olisi n. 6 milj. m³.  Siitä 70 % voisi olla todellinen myyntimäärä/v.  = 4,2 milj. m³  .  ~ 38 milj.   €  kuitupuun kantohinnat + tukkipuun 117 milj. € .   Yhteensä n. 155 milj. € .

    Mikä radio ohjelma on kertonut resindeksille P-K:n kantorahoista ?  On tainnut olla joku Tiltu äänessä tai kuuntelijan korvissa paljon vaikkua . Ei ole uskottavaa, että kantorahatulot olisi vain 1,80 € /ha /v.”

    Rukopiikki 23.2.2026, 14:56

    Luontainen uudistaminen on pohjoisessa erittäin hyvä menetelmä uudistaa aukko. Siemenpuut juotteihin. Siementä tulee pienille aukoille riittävästi reunametsistäkin, mutta varjostavat siemenpuut ovat tärkeä suoja itäneille taimille helteisinä kuivina kesinä. Jättöpuiksi voi jättää ikivanhoja aihkeja. Komeita maisemassa ja näyttävät siementävänkin ja antavat varjoa.

    Mielestäni jalostuksen vaikutusta yliarvioidaan. Kun taimia tulee aukolle 5000+ niin sieltä löytyy 5 metrisenä raivattaessa ne parhaiten kasvavat ja paraslaatuiset puut. Jalostus jatkuu vielä ensiharvennuksessa. Parhaat luonnontaimet kasvavat näkyy jopa nopeammin kuin jalostetut. Vierekkäisillä kuvioilla asiaa tarkastellut. Onhan paikallinen kanta juuri alueelle sopivaa.

    Paha tykkytalvi ollut. Kapea lapin siperiankuusi kestää parhaiten tykkyä. Hyväkasvuisessa kuusikossa leveälatvaisia katkennut, ei kynttilälatvoja. Kapeaoksainen kuusiikko pitää vain kasvattaa tiheämpänä. Myös hyvin hoidetuissa rehevissä manniköissä latvoja taipunut tykystä poikki.

    Rukopiikki 23.2.2026, 15:17

    Kiinnostaisi miten jalostuksessa on huomioitu pakkaskestävyys. Talvella 99 mäntyihin tuli paikoin pakkaskuivumista siellä minne kovalla pakkasella pääsi viima puhaltamaan.

    Perko 23.2.2026, 16:13

    R -piikillä on kestävä menetelmä jota voisi vielä tehostaa pienellä lisällä , niin olisi todella tehokas  tuotto!

    Hokasinkin, se aukkojen laskentaväli onkin sitten  paljaaksi hakatuiden puiden ikä ja siihe päälle vielä 30 vuotta tai enemmän kun saa ne istutus-  ym kulut  pois harvennuspuilla, sehän on jo kohtalainen ikä.

    Jovain Jovain 25.2.2026, 20:27

    Ei jatkuvapeitteisen metsänhoidon tilanne huono voi olla. On siellä Luken Synteesiraportilla mainintoja.  Jatkuvan kasvatuksen menetelmät ovat voimakkaan kehityksen vaiheessa. Aihealueella on paljon tietotarpeita, eikä aiheesta vielä voida tehdä kokonaisynteesiä. Uutta tutkimustietoa kertyy koko ajan. Kysyntää on, yhdistellään erilaisia käsittelytapoja ym ym.

Esillä 10 vastausta, 4,161 - 4,170 (kaikkiaan 4,194)
1 2 3 … 416 417 418 419 420