› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,171 - 4,180 (kaikkiaan 4,194)
1 2 3 … 417 418 419 420

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • konstapylkkerö2 27.2.2026, 13:28

    Perkolle laskutehtäviä; paljonko tuli menoja seuraavalle puusukupolvelle, kun korjuussa oli 4 ha kangasmaamänniköitä ja 7 ha turvemaamänniköitä ? Tehtiin 2 ha aukkoa joka uudistetaan laikutuksen jälkeen kylvämällä jalostetuilla mä-siemenillä. Laikutetaan 4 ha . Turvemaat metsittyy itsestään siemenpuiden avulla. UudistusKustannus oli yhteensä 2100€. Bonukset hakkuusta 3300€.

    Perko 27.2.2026, 15:21

    Bonukset ovat kytköksissä ostoihin!  Ollaan  Puukin  kanssa opastettu muitakin  erilaisin aikasidoksin tuottavuuden lukuihin. Tässä on ongenkoholle sopiva kaava:    Jatkaa laskemalla paljonko on tilillä euroja, jaatte ne  pinosta puun lustoluvulla niin on vuosituotto siltä läntiltä.  Mikäli on muistista menoja  esim pääomarvon  korko, niin loput onkin  ansiotuloa raatamisesta-..   Metsätaloudessa verotus (30/34 %) iskee heti pääomatulosta, mikä kannattaa huomioida ennen kuin laskee ”ansiotuloa”.

    konstapylkkerö2 27.2.2026, 20:49

    67% bonuksista oli puumäärästä riippumattomia. Saatavissa vain tasaikäisellä metsänhoitotavalla. Ostomääristä riippuvat vuosibonukset on sitten ihan erikseen, tästä kaupasta riippumattomia.

    On tyhmää esittää, kuten pervo, että uudistuskulut menneisyydessä vaikuttaisi jotenkin nykyhetken hakkuun kannattavuuteen. Selviää esim. ko. esimerkistä miten hataralla pohjalla semmoset laskelmat on.

    Metät kunnossa! 28.2.2026, 05:25

    Minä en ole koskaan ymmärtänyt miksi päätehakkuun jälkeinen uudistaminen tavalla tai toisella olisi minkäänlainen investointi jolle pitäisi alkaa korkoa laskemaan. Kassavirtaan uudistamista ei ole tarvetta sekoittaa millään tavalla. Verottajakin on tämän vahvistanut menovarauksen hyväksyessään. Metsän hoito on ihan kuten kello; siinä mennään maate kymmenen jälkeen ja seiskalta aamulla taas pestään hampaat. Päivän päätteeksi mennään taas maate ja jos luoja suo seuraavana aamuna taas pestään hampaat…..päivän aikana voi olla metkaa, harvennustuloja ja heinän tamppaamista. Jossain kun tampataan heinää samaan aikaan koneet tekee aukkoa toisaalla. Kellot pyörii omassa tahdissaan. Perkon kello on yksi ja ainoa perunamaan takana oleva jk-metsälö jossa yksittäiset puuyksilöt ovat tuottavinaan suurta ”tuottoa”…kunnes heinän kasvu ylittää puiden kuutiokasvun….

    konstapylkkerö2 28.2.2026, 06:05

    Eihän sille uudistuskululle tarviikaan korkoa laskea, kun vertailussa se on vähennettävä päätehakkuutulosta heti alkuun.  Ei sitä pidä roikottaa mukana koko kiertoaikaa kuten jk-firmojen propagandassa ja joidenkin peesarien toimesta tehdään.

    Jovain Jovain 1.3.2026, 08:31

    ”suurta ’tuottoa’… kunnes heinän kasvu ylittää puiden kuutiokasvun…” Omituista jk metsää, tuottavaa jk metsää ei ole nähtykään. Tuplatuotoista puhutaan samaan aikaan, kun kuluja ja metsän tuottoa lasketaan realiajassa. Kauas takamatkalle on jäämässä. Tuottavan metsän hävittäminen ei useinkaan ole kannattavaa.

    Tomperi Tomperi 1.3.2026, 09:21

    Paljonko maksaa taimikon perustaminen:  kaivurilla kuoppa ojitus mätästys, kuusen taimen istutus, varhaisperkaus, toinen perkaus?

    Koska taimikon puuston arvo metsäomistajalle on yhtäsuuri kuin uudistustyön hinta, kuitupuu kuusikon arvo sellupuuna käyttäen 4 prosentin korkoa?

    Monen vuoden kuluttua hakkuutulona saadaan uudistustyön hinta 4 prosentin korolla laskettuna.?

    Ei huomioida mahdollisia negatiivisia ympäristöhaitooja tässä laskelmassa jotka ilman muuta esimerkiksi selluteollisuus joutuu huomioimaan eikä tiestön ylläpito kustannuksia.

    Perko 1.3.2026, 14:25

    Nopeutan laskentaan, puuston  tuotto tuolla menettelyllä on noin 4%  onnistuessaan niin  kierros jatkuu äärettömyyksiin tuloa odotellessa.

    Kuusiuskova 1.3.2026, 15:05

    Taimikon perustaminen ei ole nykyään mikään iso ongelma, ja tamppaamista ei todellakaan tarvitse harrastaa. Tuotot on niin paljon isompia kuin jk, 6-7% tuotto ei ole mikään ongelma yksityismetsissä, ainakin meikäläinen pääsee siihen.

    Perko 1.3.2026, 16:41

    Pääsee jos  olis edes ensimmäinen  näyttö.   Käsitellään Tomperin antamaa jutta, siinä on puhdas paljas maa josta repäisee kovan tulon joka ylittää sijoituksen.

Esillä 10 vastausta, 4,171 - 4,180 (kaikkiaan 4,194)
1 2 3 … 417 418 419 420