Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

  • Tämä aihe sisältää 4,806 vastausta, 80 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 viikkoa sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 4,201 - 4,210 (kaikkiaan 4,804)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Metsätalouden laskentaopeissa tätä kutsutaan paljaan maan arvoksi (Faustmannin kaava), jossa kaikki kierron menot ja tulot diskontataan nykyhetkeen.
    Sijoitus ei todellakaan kuittaudu harvennuksilla, vaan ne ovat vain ”osinkoja”, joilla katetaan juoksevia kuluja tai pienennetään kertynyttä korkotaakkaa.

    Tässä karu totuus 4 % korolla:  Sijoitus on ”vankina”: Kun istutat taimen, sitoudut 60–80 vuoden prosessiin. Harvennustulot (ensiharvennus ja  toinen harvennus) ovat tyypillisesti niin pieniä, etteivät ne riitä edes maksamaan alkuinvestoinnin korkoja takaisin, puhumattakaan pääomasta.
    Viimeinen puu ratkaisee: Koska korkoa korolle -ilmiö kasvattaa alkuperäisen 2 000 euron investoinnin päätehakkuuseen mennessä jopa 30 000 – 40 000 euroon (laskennallisesti), koko sijoituksen kannattavuus riippuu täysin päätehakkuun tukkisaannosta.
    Korko syö tuloksen: Jos päätehakkuu viivästyy tai tukkiosuus jää pieneksi, eksponentiaalinen korkokäyrä pyyhkäisee lineaarisen puun kasvun ohi. Viimeinen puu on tällöin ”velkaa” omistajalleen, jos sitä verrataan vaihtoehtoiseen sijoituskohteeseen.
    Tämä logiikka osoittaa, miksi metsänviljely on taloudellisesti erittäin riskialtista korkealla korkovaatimuksella: kaikki valta on päätehakkuun viimeisellä tukkikuutiolla, mutta se saadaan vasta vuosikymmenten päästä.

    .

    Juu näinhän se on

    Ei kannata ei

    Keräillään vaan tukit ja rahaakin tulee ihan eri tavalla

    1850-1950+hevonen unohtamatta tietenkään %

    Tampatkaa tähän päivään

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Euroja aukossa tamppaaja saa kuitenkin tilaltaan joka vuosi enemmän kuin jatkuvasti kasvatteleva toveri.

    konstapylkkerö2

    Perkon esitys on päätön käytännön metsänhoitoon verrattuna.  Pelkkää teoriaa joka ei toimi käytännössä, kun uudistuskulutkin on useimmiten satasia /ha tai jopa ilmaisia.

    Vaihtoehtoinen sijoitus on avain parempaan tuottoon ja se syntyy päätehakkuun jälkeen.

    Perko

    Kaivinkone, kolmeen kertaan  raivausta , taimet ja  istuttajan  eläkemaksut . A J on unohtanut jokavuotiset tamppaukset.  Kun olet luovuttanut metsäsi suojeluun niin  miten se  on verrattavissa  aktiivi aukon istutuksiin.  Pienissä aukoissa on   vähäiset  kulut tai ei ollenkaan.  Uskon harrastajat ovat oma juttunsa.   Ne toverit piileksii rajan takana nykyisi ja hyvä niin!

    Euroja aukossa tamppaaja saa kuitenkin tilaltaan joka vuosi”  Outo ilmiö!

    Kuusiuskova

    Kannattais perko perustaa tamppaajien urheiluseura ku on kova  into siihen….edelleen jk ei tuota yhtä hyvin eikä käytännössä toimi, ei millään korolla… ja tamppausta ei tarvitse tehdä nykyään…

    Perko

    Teillä on jo hengellinen  näkyihin kytketty klaani jossa kannot ovat  jumalia ,  onko jotain  muuta mitä  tavan pakana ei  näe?

    Kun metsätalous muuttuu ”kantojen palvomiseksi”, astutaan kieltämättä talousmatematiikan toiselle puolelle,.

    Visakallo Visakallo

    En Perko palvo kantoja, vaan myyn ne! Niistä saa heti rahaa sieltä ”tyhjästä maasta”! Jk-Perko jää siitäkin rahantulosta paitsi. -Ai niin, unohdin tykkänään latvusmassat, niistäkin tulee rahat heti, mutta ei jk-Perkolle!

    Visakallo Visakallo

    Sitten Perko kuvaan astuvat ne puunostajien tarjoamat etuudet, eli taimet ja niiden istutuskaan eivät maksa mitään, eikä tamppauksetkaan. Lisäksi Kemeraa/Metkaa on suorastaan tungettu autonosto-tilille. 12-20 vuoden jälkeen istutuksesta on alkanut tulla jo puistakin rahaa, ja siitä eteenpäin 7-10 vuoden välein, ja taas päätehakkuu 40-60 vuoden kuluttua istutuksesta! Eikö kuulostakin jatkuvalta rahantulolta,- vai mitä Perko? Mistes siellä jk-puolella raha kiertää ja tekee pesää?

    Metät kunnossa!

    Ei tule rahaa mikä tekisi pesää.

Esillä 10 vastausta, 4,201 - 4,210 (kaikkiaan 4,804)