› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,261 - 4,270 (kaikkiaan 4,275)
1 2 3 … 426 427 428

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 6.3.2026, 08:54

    Ei välttämättä Pylkkerö aiheuttaisi, jos tuo homma pyörisi. Jos sinulla olisi 200 m3 tukkivaltaisen metsän pääoma-arvo vaikka 10000 euroa, ja saisit sille bruttotuottoa 600 euroa per vuosi. Puuston arvo 50 euroa/m3 x 200 m3 =10 000 euroa. Kasvu 10 m3/v x 60 euroa/m3 = 600 euroa/vuosi.

    konstapylkkerö2 6.3.2026, 09:05

    Tulosvertailut (NNA) perustuu jk-firmoissa vääriin oletuksiin varsinkin Tasaikäisen metsän kasvatuksessa. Liian suuret uudistuskulut , jatkuvien alaharvennusten teko ja jk-metsien kuluttomuus lisäksi .

    N. 200 m3/ha puustolla on riittävä tuotto mahdollisuuksien rajoissa mutta sitten se uudistuminen ; siihen tarvitaan  se vajaatuottoinen vaihe. Siitä ja myöhästyneistä harvennusreaktioista johtuu tasaikäistä heikompi kokonaiskasvu / kiertoaika. Vielä lisäksi on enimmäkseen tulossa olevat jalostushyödyn vaikutukset.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.3.2026, 09:16

    Sepä se. Aika harvoin toteutunee niin kuin Strömsössä. Jos toteutuu, voi hihkaista kuin Galilei: se pyörii sittenkin!

    Perko 6.3.2026, 09:41

    Tasaikäis’ harvennetut  johtaa  hyönteis’ tuhoihin ja myrsky vie loput jos  on jotain jäänyt.  Noin voi päätellä kun muuta ei ollut.

    Epäilyt ovat vahvoja, koska jatkuva kasvatus vaatii metsänomistajalta ja tekijältä paljon enemmän monikerroksellisen  tarkkuutta kuin perinteinen malli.  Paljaalta, jossa  olematon laskelma kuvitelmissa lupaa hyvää mutta käytännön toteutus epäonnistuu, tulos on katastrofi, jota mikään tutkimusmalli ei korvaa.

    Perko 6.3.2026, 10:01

    En ole vastannut!!   Puuston on aukkohoidolla tuotettava vähintään 15 000 euroa puhdasta kantoarvoa per hehtaari 55 vuoden kohdalla, jotta olet päässyt edes omillesi suhteessa 4 prosentin korkoon.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.3.2026, 10:08

    Ja tuottaakin yleensä. Koivikko on jo siinä 55 v vaiheessa nutullaan ja uutta kasvamassa. Osa kuusikoistakin.

    Timppa Timppa 6.3.2026, 10:32

    Puhutaan vaikkapa lehtomaisen kankaan kuusikosta.  Se on 55-vuotiaana harvennettu kaksi kertaa, joista puuta hehtaarilta saatu yhteensä vähintään 120 m3 keskihintaan 30 euroa/m3 eli 3600 euroa.  Nyt siinä on puuta vähintään 300 m3/ha latvusmassoineen  keskihintaan 65  euroa/m3 eli 19500 euroa.  siis tuotto 23100 euroa eli 50 % yli Perkon tavoitteen.

    Todettakoon, että edellä olevat hinnat ovat tämän päivän hintoja.  Vuosi sitten saatiin kuusen päätehaskkuuleimikosta hakkuutähteineen n 80 euroa/m3, siis kokotrunkohinta.  Vastaavasti harvennusleimikoiden keskihinta oli n 40 euroa/m3.   Viime vuoden hinnoilla tuotto olisi ollut 28800 euroa/ha.

    EDIT

    Perko 6.3.2026, 10:39

    Yleensä ! se on tutkijan tarkka päätelmä?   Yleensä  tuottanut tappion taloudellisesti korkojen kanssa.  Milloin on laskettu  menneistä tuotoksista todelliset menot?

    Kohta johon oli itse kasvatetut taimet omalta tarhalta ja paljon palkatonta lapsena  ahkeruutta on antanut verottajalle myös  hyvän osuuden.

    Timpalla on aina ollut faktat!  Tuossakin  voittaja on se, joka ottaa 23 300 euron arvion mukaisen tuoton, sillä 34 % veron jälkeen käteen jäävä 15 378 € on välittömästi suurempi kuin 15 000 euron sijoituspohjaan on kulunut, ja sen uudelleen sijoittaminen kasvattaa pesämunaa entisestään.   Sopivalla säällä on uudistus helppoa!

    Timppa Timppa 6.3.2026, 11:12

    Perko.  Sijoituksen on saanut vähentää verotuksessa.

    Perko 6.3.2026, 11:27

    Korkokulua ei kai saanut takaisin?

Esillä 10 vastausta, 4,261 - 4,270 (kaikkiaan 4,275)
1 2 3 … 426 427 428