› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,271 - 4,280 (kaikkiaan 4,289)
1 2 3 … 427 428 429

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 6.3.2026, 11:30

    Mitä korkokulua? Puun kasvu tuo korkotuottoa. Jos se ei tyydytä, pitää katsella muita sijoitusmuotoja kuin metsä.

    Timppa Timppa 6.3.2026, 11:45

    Sinähän olit sitä mieltä, että 15500 euon hakkuutulolla saa 4 %:n tuoton.

    Ja taas kerran   Sen aiemman uudistushakkuun pasremmilla yksikköhinnoilla on katettu kuko uudistuskulu. Uudistushakkuu tuottaa kahtas kautta.  Toinen on myyntitulo ja toinen uudistuskulujen aiheuttama verosäästö.

    Siis hakkuun jälkeen minulla on käytettävissä haakuutulo vähennettynä verolla, jota pienentää uusistulujen aiheuttana verosäästö.  Sinä Perko maksat kaikesta heti veron ja saat lisäksi huonommin kasvavan metsän.

    Perko 6.3.2026, 12:50

    Istutus koulu on tehokas!  ”Neitokaiset valitsi kuitenkin toisen koulun opiskelijasta kumppanin.”   Niin suosittelen miekin uusille valkolakkisille!

    Niin se on !

    Kasvaako puut hyvin, sekin on turhaa pohtimista kunhan tuottaa euroja mahdollisimmana nopeasti vähin kustannuksin.  Kiinalainen  juttu ,” sama minkä värinen kissa on kunhan pyytää hiiriä”.

    Kuusiuskova 6.3.2026, 14:33

    Huomaat Timppa et se on kuin hakkais päätä seinään tämä keskustelu.

    Nyt se satumetsä kasvaakin jatkuvasti jo 17 mottia joka vuosi.

    Mun tietääkseni ainoat metsät jotka oikeasti kasvavat jopa sen 25 mottia vuodessa on ensiharvennusikäiset kuusikot jotka kasvaa tuota nopeutta just siinä iässä. Silti se tekee ”vain” sen 10-12 mottia/vuosi  siitä ku taimi isketään maahan keskimäärin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.3.2026, 14:56

    Asiaa voisi tutkia kasvusimulaattorilla johon generoidaan erirakenteinen virtuaalimetsä, jossa tiedetään jokaisen puun kasvu. Joku varmaan on tutkinut ja julkaissut?

    Perko 6.3.2026, 16:29

    AJ n juttu on toteutettu, ne testit olen tehnyt simuloiden ja verrannut omaan puustoon.

    Optimoitu tiheys jatkuvassa kasvatuksessa valon ”ikkunoita” avataan maahan huomattavasti useammin kuin jaksollisessa mallissa. Tämä on yksi jk-mallin vahvimmista teoreettisista valteista.
    Kun jaksollisessa kasvatuksessa valoa tulee kerralla valtavasti 60–80 vuoden välein joka tekee 20 v viiveen , jatkuvassa mallissa valoa avataan riittävästi  ja pienissä erissä 10–20 vuoden välein. Tämä tarjoaa teoriassa useita etuja:
    – Koska hakkuita (ja valon lisäystä) tehdään tiheämmin, on todennäköisempää, että jokin hakkuista osuu yksiin hyvän siemenvuoden kanssa.
    Asteittainen kehitys: Uusia taimia ei tarvitse ”pakottaa” nousemaan kerralla koko alalle. Riittää, että jokaisessa hakkuussa osa alasta taimettuu ja osa jo olemassa olevasta alikasvoksesta nytkähtää kasvussa eteenpäin.
    Rytmin Vapaus, hakkuita ja taimien syntyä ei tarvitse kahlita yhteen tiukkaan kiertoaikaan. Metsä on ikään kuin ”jatkuvassa käymistilassa”, jossa eri ikäpolvet hyödyntävät valoa eri aikaan ja suojelevat toisiaan.

    Multitasking antaa jk-mallille etumatkaa, koska se poistaa uudistamisriskin ja aikaviiveen.  Taimien synty ja kasvuunlähtö saadaan varmaksi ja nopeaksi, jk voittaa  myös laskennallisesti, koska se välttää ”kalliit” alkuvuodet.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.3.2026, 16:44

    Miten taimille jää tilaa kun ajouria tehdään ahkerasti? Ilmeisesti käytetään osin samoja ajouria peräkkäisissä hakkuissa mutta silti.

    konstapylkkerö2 6.3.2026, 16:45

    Teoriassa hyvä kuten oli sosialismi. Käytännössä kun tutustutaan tarkemmin ( ja verrataan) ei toimi niin hyvin kuin pitäisi.

    Perko 6.3.2026, 17:01

    EDIT

    konstapylkkerö2 6.3.2026, 17:24

    Olen laskenut useammalla eri laskentakorolla ja tasaikäinen ku-istutus esim. lehtomaisella kankaalla voittaa harsintametsän kasvatuksen. Jopa ilman oikeaa vaihtoehtoissijoitusta. Sen kanssa päätehakkuu + viljely on ylivoimainen.

Esillä 10 vastausta, 4,271 - 4,280 (kaikkiaan 4,289)
1 2 3 … 427 428 429