Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,281 - 4,290 (kaikkiaan 4,290)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Vai niin, mitä sitten-  . Mitähän siinä on laskettu,  plussaa on kiinnostus tulosta eikä hakkaa päätään seinään!

    konstapylkkerö2

    Oikeita lukemia  on laskettu. Olivat esillä aikoinaan lukioiden kuvissa. Oma vikasi kun et ollut paikalla silloin. Sinun laskelmat on puutaheinää.

    Perko

    Kyllä harmittaa, ei varsin tule vastaavaa enää mistään.

    konstapylkkerö2

    Hyvä että tajusit.

    Timppa Timppa

    Täytyyhän Perkoa vähän avittaa.  Raukalle tulisi ikävä, jos joutuisi aina kirjoittamaan yksin.

    Kuusiuskova

    Tämä on nykyään ikiliikkuja.

    Perko

    AJ huoli taimien mahtumisesta on enempi korjuuhenkilöiden  ongelma, kai heillä on vehkeet että pääsevät  kasvuston läpi.

    Kuusiuskovalle on  vahinko päässyt käymään,  mätkinyt kiivauksisissaan liian pitkää  päättään sokkeliin.  Oli  vielä jokin aika sitten  abc terävintä ryhmää!  Miten lie  noin  ottanut  asian omakseen  ja sosialismin kanssa seonnut sakramenteissa.  Harmillista!

    Niin, vielä Timpan tavasta  tehdä tuloslaskelma on ollut ratkaiseva hyöty miulle ymmärtää kuin  ”tamppaaja” tekee ratkaisuja  ja määrittää tulosta.    Tulos on brutto 150/ha vuosi mutta ,  myynnit ovat sadat tuhannet, väliäkös sillä hehtaarilla!

    Jovain Jovain

    Tarinaa satumetsistä, jopa jk metsän tuplatuotto nollataan, ei uskoisi… pitkistä kasvun toipumisjaksoista puhumattakaan. ”Jopa ilman oikeaa vaihtoehtoista sijoitusta. Sen kanssa päätehakkuu + viljely on ylivoimainen”. Jopa?

    Kuusiuskova

    Perko itse aiheuttaa sen tunteen kun ei ole ymmärrettävinään mitä kerrotaan.

    Käypä ottamassa hieno kuva jk-metsästä mittoineen niin voidaan jatkaa hyvää keskustelua. Nyt maalaat vaan epärealistisia haavekuvia taivaalle.

    Itse kävin tänään katsomassa kesällä 89 kahdesti harvennettua kuusikkoa johon ensi talvena tulee kolmas ja viimeinen harvennus. Keskilpm 24-26cm, pituus reilu 20m.. Vielä aivan liian tiheää, 700kpl /ha, tosin lehtoa, eli potkua riittää kyllä. Pystyssä noin 270 mottia/ha, harvennuksissa poistettu 130 mottia. Kasvua on ollu noin 12 mottia/vuosi koko kiertoajalla, olisi voinut olla pareempikin  mutta kärsi hallasta 90-luvulla (on alava laakso).

    Miten Perko laskee tässä kohteessa menot ku valtio maksoi taimet? (Metla peltoistutus)

    Perko

    Varmaan  Kelan korvauslinjalla  oot itsekin en pitäisi sitä mitenkään  virheenä.  Monesti lievemmistäkin  siirtävät syrjään,  tapaturmasta toipuu joten kuten, sitten jää niitä kroonisia haittoja.   Muista nyt montako  puuta jäi,  käy ulkoilemassa  tutuissa paikoissa  niin  siitä kyllä eteenpäin pääset.

Esillä 10 vastausta, 4,281 - 4,290 (kaikkiaan 4,290)