Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,291 - 4,300 (kaikkiaan 4,804)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Kuusiuskova

    No en kyllä ole,   meikäläinen joutuu teikäläisen korvaukset maksamaan, niin kovat on verot nykyään. Suosittelen Perkolle luopumista unelmametsätaloudesta ja siirtymistä kunnon jaksolliseen kasvatukseen niin on tulotkin selkeästi suuremmat. Ai niin, me muut emme osaa tuottaa sitä kahdeksan tonnia muutamassa vuodessa.

    Perko

    Olipas se Tomperin  kysymys  paha  drone  istutuskoulun kurssilaisille.  Monet viilteli itseään, repivät mitä löysivät ja heittivät tuhkaa päälleen!

    Mitäs mieltä Tomperi on, saitko riittävän tiedon?

    Jovain Jovain

    Aina satuja satumetsästä kertomista voi jatkaa ja on vapaaehtoista. Se ei jaksottaisen tuottoja heikennä, mutta ei myöskään jk metsän tuottoja nollaa. Ei riitä perusteluksi olla huomaamatta, näytetty on ja tuloksista on kerrottu. On asia, josta ei kannata olla huolissaan, perille on mennyt.

    konstapylkkerö2

    Teille kahdelle ei mene perille millään, että uudistuskulut lasketaan erilailla. On kerrottu ainakin 10 kertaa miten milloinkin tapahtuu mutta ei vain jotkut ymmärrä. Ei voi mitään, siitä kärsii harsijan lompakko.

    Jovain Jovain

    Tuskin siitä aiheesta kannattaa jatkaa, harsijan lompakko on kunnossa ja metsän kasvatusta pitkällä kierrolla kannattaa jatkaa.

    Kuusiuskova

    No kyllä oma pankkitili riittää kertomaan et jaksollinen on todella hyvä ttuottoista. Meikäläinen on kertonut montaa esimerkkiä, mutta te kaksi kerrotte vaan liirum laarumia. Kertokaa edes yhdestä kuviosta ja sen tuotoista, vähän lukuja pystyyn…niitä ei vaan taida olla kuin mielikuvituksessa.

    Kuusiuskova

    Ja metsikön tunnuslukuja kanss.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Semmoiset koealat olisi hyvät jossa Jovain tai joku muu olisi käynyt mittaamassa kaikki puut vaikka muutaman aarin (10 m x 10 m) alalta, siitä 200 m3:n jatkuvan kasvatuksen metsiköstään. Jokaisesta puusta puulaji, läpimitta rinnankorkeudelta ja pituus.

    Perko

    Se on karu fakta  ( Timpan tapaus ): jos puolet tuottavuudesta hupenee pelkkään istutuskoneistoon, taimiin ja muokkaukseen, ollaan taloudellisesti todella ahtaalla. Tomperin kysymys on osunut juuri siihen ”kipupisteeseen”, missä laskennallinen metsätalous kohtaa kovan käytännön.  50 vuodessa tulos puliintuu.
    Kun lasketaan istutuskustannus, sille 4 % korko 80 vuodeksi ( mittää ei jää) ja päälle vielä epäonnistumisriski (kuivuus, tukkimiehentäi, drone-tekniikan hinta), ei ole ihme, että kurssilaisilla on mennyt tunteisiin.

    Valtio on nähnyt kaukaa viisaaksi  pitää avustuksilla selluntuotantoa pörssiyhtiöille ja jakaa namuja, avustuksia jotta tamppaajat kestää työmaalla!

    Metsän uudistu; Aukosta startti on kuin kertakäyttöisen raketin pitkälliseen Mars lentoon. joka kerta tarvitaan uutta ruutia , uusi miehistö ja rutosti rahaa vastus on hurja!

    Kuusiuskova

    Sulla kyllä hyppää noi sun luvut miten sattuu, nykyajan kuusikko päätehakataan yleensä 50v iässä. Liioittlet istutusmenoja, liiiottelet jk kasvuja ja vähättelet päätehakkuussa ja harvennuksissa saatavia tuloja.  Ja kuten Anneli myös pyysi , niitä käytännön lukuja edelleen kaivataan, ei mitään satuja.

Esillä 10 vastausta, 4,291 - 4,300 (kaikkiaan 4,804)