Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 8 vastausta, 4,351 - 4,358 (kaikkiaan 4,358)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo Visakallo

    Edelleen kysyn Perkolta, että eikö jk-metsissä ole sijoituskuluja? Miten se voisi olla mahdollista?

    konstapylkkerö2

    Ei pidä pilata hyvää satutarinaa joutavilla kulukyselyillä jk-sijoituksista . Kun harsintametsissä ei synny kuluja ollenkaan, sillä saadaan tuotto näyttämään hyvältä. Samalla laitetaan Tasaikäisen metsän kulut tappiin, niin säilyy oikea järjestys .

    Visakallo Visakallo

    Eli tämä jk-metsien omistukseen tulon mysteeri jatkuu edelleen…

    Perko

    Olen julkaissut jk tuoton, se on jk palstan otsikolla.  Millaiset ovat teillä tälle vuodelle pyrkimykset noista aukoistanne?

    Kuusiuskova

    No ensinnäkin en ajatellut tehdä aukkoa tänä vuonna, ja muutenkaan ei ole aukkoja, ne on kaikki hyvin kasvavia taimikoita ja nuoria metsiä. Istutan aina aukot niin nopeasti kuin mahdollista niin pysyy metsä tuottavana.

    Tänä vuonna olen tehnyt poikkeuksellisesti pelkkää hankintakauppaa, ja suurin osa meni energiapuuksi, tukit sahataan itse.

    Visakallo Visakallo

    Aukoissa on se ongelma, että ne häviävät tosi nopeasti. Ensi vuonna sekin kuusikko meillä jo harvennetaan, jonka Perko sanoi olevan aukon!

    Jovain Jovain

    Niin se on, hoidetussa ja täyden tuoton jk metsässä ei ole hoidon kuluja ja nekin vain korjuun jälkeen tehtäviä raivauksia. Jotka voi ja tuli tehtyä itse.

    konstapylkkerö2

    Kaikki voidaan tehdä itse myös tasaikäisessä metsässä. On hoitokuluja myös harsintametsissä. Mm. istutuskuluja.  Lähdekin joutui aikoinaan istuttamaan niitä koealametsiä kun taimettumista ei tapahtunutkaan kuten teoriassa.

    Sitä ei vain voi ”julkaista ”, kun menisi hyvä teoria käytännössä pieleen. NNA-laskelmien parempi tuotto tipahtaisi liiaksi. Samaan pyrkii tasaikäisessä metsissä oleviksi esitetyt jatkuvat alaharvennukset ja korkeat uudistuskulut. Eli esittämään harsinnan tuottavammaksi suhteessa tasaikäiseen kuin se onkaan todellisuudessa. On tehty karhunpalvelus harsinnan mainostamisessa itse asialle. Jk  on täydentävä tapa esim. maisemametsissä. Tulokseltaan paremmaksi siitä ei ole kuin korkeintaan jossain poikkeustapauksessa .

Esillä 8 vastausta, 4,351 - 4,358 (kaikkiaan 4,358)