Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,411 - 4,420 (kaikkiaan 4,804)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Kuusiuskova

    Raivaukset, ensiharvennus ja muut harvennukset ajallaan niin mikään ei estä 4-500  motin päätehakkuita, joka on kaikkein kannattavinta metsätaloutta.

    Jovain Jovain

    On toistettava edellä 9/3. ”Mikä parempi kantorahatulo (vaihtoehtoinen sijoitus) siellä odottaa. Jk:ssa jatkuvaa myyntiä 70 vuotta, jaksottaisessa odottelet sen 70 vuotta ja aina kuittaat uudistamisen ja hoidon kustannukset”. Ikään kuin jk metsä ei tuottaisi. On laskelmia ja tutkimustuloksia, jotka osoittavat päinvastaista, niin myös käytännön metsänhoidossa.

    Perko

    Aukkoon uskominen pitää olla puhdas henkinen tila, jossa tulevaisuuden toive voittaa pelon  ja nykyhetken kassavirran. Se on kuin myisi lypsävän lehmän ostaakseen vasikan ja toivoisi, että 20 vuoden päästä saa taas maitoa.  Aikaa aukosta kuluu moninkertaisesti –loputtomiin.   Oli palkattuja  uskon vahvistajia kiertämässä  uhrin  luona.

    Omat laskelmani mittausten kanssa ovat johtaneet  nykyiseen käytäntöön.  Vieroksun  tuntemattomi vaikutteita.

    Kuusiuskova

    Minun omakohtaiset laskelmat ja käytännön kokemus kyllä osoittaa et tasaikäinen on paljon tuottoisampaa ku teidän jk. Ja 70v aikana otetaan esim koivusta kaksi satoa. Kuusesta uskon et hyvällä hoidolla on mahdollista siirtyä 40v kasvatukseen, eli silloinkin ei menis ku 80v kahteen satoon.

    Perko

    Missä niitä  k-uskovan kaksinkertaisia  odotusaikoja on laskettu?

    Kuusiuskova

    Itse Jovain tossa ylhäällä puhuu jaksollisen 70v kasvatusajoista, nykyajan metsissä kiertoaika ei yksinkertaisesti ole niin pitkä silloin kuin kyseessä on hyvin hoidettu metsä. Esim itsellä yksi parhaista on v -88 istuteetu kuusikko, jonka rk-lpm on nyt 28-30cm keskimäärin ja pituutta 22-23m, vanhojen suositusten ohjeiden mukaan kyseinen kuvio on jo hakkuukypsä. Kasvatan sitä kuitenkin vielä noin kymmenen vuotta, jonka jälkeen läpimittaa on keskimääärin 40-50cm, ja motteja löytyy yli 500/ha.  Mutta osoitus et nykyään kuusikon kasvu on hurja kuin sitä vaan harvennetaan riittävästi ja ajoissa. Ja tämmöisellä kuviolla se tuotto on hurja, se on harvennettu jo kolme kertaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuusiuskovan em. esimerkki osoittaa jälleen, että kiertoaikojen pituuksien ja päätehakkuun järeyksien sääntely olisi todella hankalaa käytännössä. Monimuotoisuutta ja hiilinieluja pitää hankkia muilla keinoin kuin kaikkien metsien vanhentamisella tai tihentämisellä.

    Englannintaitoisille tuore artikkeli josta Metsäuutisetkin kertoi. Sen mukaan erityisesti metsäpalojen riskit kasvavat Euroopassa tällä vuosisadalla. Huomioitavia myös hyönteiset ja myrskyt. Paikallisia ja alueellisia ongelmia aiheuttavat edelleen hirvet ja tyvilahot.

    Climate change will increase forest disturbances in Europe throughout the 21st century

    Kuusiuskova

    Kyllä, ainakin meillä nämä ajoissa harvennetut omt- ja lehto kuusikot saavuttavat nykyään vanhat hakkuurajat viimeistään 40v iässä. Ne vaan kannattaa kasvattaa kunnes läpimitta on 40cm paikkeilla, se kaikki on pelkkää tukkikasvua, ja hehtaarilta lähtee silloin se 4-500 mottia. Kuusikot kannattaa järeyttää mahdollisimman nopeasti, eli niitä ei saa kasvattaa liian tiheässä. Olen myös itse syyllistynyt siihen, et olen välillä kasvattunut kuusikoita liian tiheässä, se on heti pois tukin kasvatuksesta.

    Jovain Jovain

    Tuo 70 vuotta oli Konstan esimerkistä ja muussa tarkoituksessa. Sillä ei ole merkitystä montako satoa otat tietyssä ajassa, kertoo kyllä metsän tuottokyvystä ja aina ovat uudistamisen ja hoidon kustannukset. Sitä vastoin Jk metsänhoito perustuu puustopääomiin ja myös maan tuottokykyyn, mutta myös optimaaliseen ja oikeaikaiseen hoitoon, ei määräaikaisiin kiertoihin.

    Perko

    ”Metsäuutisetkin kertoi. Sen mukaan erityisesti metsäpalojen riskit kasvavat Euroopassa tällä vuosisadalla. Huomioitavia myös hyönteiset ja myrskyt. Paikallisia ja alueellisia ongelmia aiheuttavat edelleen hirvet ja tyvilahot. ”   Oliko siihen  kulut korkoineen laitettu.  K -uskon on turhaa laskea, menee vain hiukset sekaisin ja kynsienalle  tikkuja.  Visakin välttelee euroina tuotto numeroita.  >Selkeää on näyttää  kuviolta faktaa eurot vuodessa  per ha.

Esillä 10 vastausta, 4,411 - 4,420 (kaikkiaan 4,804)