Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,441 - 4,450 (kaikkiaan 4,456)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Jovain Jovain

    Ei se mitään muuta, kun kysymys on metsänhoidosta ja valittavana on monia vaihtoehtoja. Usein tuli tehtyä valintoja jo ennen jk sulkua, edelleen kasvatuksen puolesta. Aina kun edellytykset olivat kunnossa, puhdistushakkaus ja metsä oli/on valmis edelleen kasvatettavaksi. Jaksottaisessa vaihtoehto on aina ollut metsän uudistaminen (avohakkuu), ennakkoraivauksineen ja tehdään usein pienellä puustopääoman tuotolla. Nyt kun laki sallii edelleen kasvatuksen, pitkällä kierrolla ja jatkuvana, tuskin kannattaa tuhlata hyvin kasvavia ja tuottavia metsiä.

    konstapylkkerö2

    Tasaikäinen metsänkasvatus tuottaa keskimäärin paremmin kuin harsinta koskaan. Siinä on saatavissa suuremmat pääomat kerralla esim. juuri metsän hankintakuluihin. Korkeakorkoisen lainan poismaksu on yhtä hyvä sijoituskohde kuin sijoittaminen. hyvätuottoiseen vaihtoehtoissijoitukseen. Jojovain ei älyä tilanteita metsänkasvatuksessa. Yhtä hoomoilanen kuin aateveljensä polkupyöräilijä.

    Perko

    Sijoittaminen on helppoa: siinä on vain ynnä ja miinus. Mutta kummasti ne etumerkit menevät sekaisin heti, kun pitäisi laskea metsäuudistuksen sijoituksena hintaa. Lehtien palstoilla ”aukontuottomenetelmät” muuttuvat sirkustempuiksi, joissa tonnin kulu katoaa hattuun ja sieltä vedetään ulos kymppitonnin tukkipuu – ilman, että kukaan muistaa kysyä, kuka maksoi välivuosien viulut.
    Totuus on kuitenkin se, ettei kulu poistu maksamalla.  Jos uudistukseen lyödään velkarahaa, korko ei nuku talvella, vaikka puu nukkuisi. Se pureskelee pääomaa joka tunti, ja pienenkin virheen vaikutus lopputilissä on vähintään kaksinkertainen.

    Laskukone ei tunne armoa, vaikka metsänomistaja tuntisikin, niin hän  on aina tehnyt!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Täytynee todeta, että olemme tässä vaiheessa eri mieltä, ja jäädään odottamaan käytännön kokemuksia. Teoriassa jk voisi toimia, mutta todennäköisesti melko harvoin käytännössä. On hyvä lisä repertuaarissa turvemailla ja niillä alueilla joilla päähuomio ei ole puuntuotannossa.

    Loppuvaiheessa kiertoaikaa ei välttämättä enää tarvitse roikuttaa alkuinvestointia mukana. Riittää että puuston kasvu tuottaa riittävän koron puustopääomalle. Kun ei enää tuota, tehdään päätehakkuu.

    Perko

    Miun edellisessä ei ollut jk jutusta  neulasen vertaa .  Kirjoittelee jk ta elinkautis tuomioita  sen palstalle.  pls!

    Jovain Jovain

    ”Mikä tuottaa keskimäärin paremmin kuin harsinta koskaan”. Helppo on esittää vertailut vaihtoehdoksi, mutta jos sekään ei riitä, aina voi käyttää vaikka ostotilaa panttina. Saa rahat uuden tilan hankintaan, lainan takaisin maksuun tai muuten makeaan elämään. Laki sen sallii ja hoitomuotoa käytetään hyväksi. Metsätilan raatoja on myytävänä aivan tarpeeksi. Aika erikoista vertailua, nähdään muutama huipputuottaja, joita puolustetaan ja siinä se näkymä sitten alkaa ollakin.

    Perko

    Pylkerön puut ei riitä korkoihin, niinhän siinä sitten kävi. Paljonko tarvii uutta aukkoa ?   No, katselee  motolle karkiimpia puita.  Hitsin hitsi, harmillinen tappaus!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jovain, jokainen meistä voi olla huipputuottaja.

    Perko, lueskele tätä ketjua taaksepäin: on lukuja ja ne muuttuvat euroiksi kun kerrot puun hinnoilla.

    Kuusiuskova

    Taidamme menettää kaiken koroille kuin olemme niin tyhmiä emmekä siirry jk-jumalan kasvateiksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Osa palvoo korkoja ja toiset euroja.

Esillä 10 vastausta, 4,441 - 4,450 (kaikkiaan 4,456)