› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,441 - 4,450 (kaikkiaan 4,804)
1 2 3 … 444 445 446 … 479 480 481

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 13.3.2026, 08:14

    Ei se mitään muuta, kun kysymys on metsänhoidosta ja valittavana on monia vaihtoehtoja. Usein tuli tehtyä valintoja jo ennen jk sulkua, edelleen kasvatuksen puolesta. Aina kun edellytykset olivat kunnossa, puhdistushakkaus ja metsä oli/on valmis edelleen kasvatettavaksi. Jaksottaisessa vaihtoehto on aina ollut metsän uudistaminen (avohakkuu), ennakkoraivauksineen ja tehdään usein pienellä puustopääoman tuotolla. Nyt kun laki sallii edelleen kasvatuksen, pitkällä kierrolla ja jatkuvana, tuskin kannattaa tuhlata hyvin kasvavia ja tuottavia metsiä.

    konstapylkkerö2 13.3.2026, 10:26

    Tasaikäinen metsänkasvatus tuottaa keskimäärin paremmin kuin harsinta koskaan. Siinä on saatavissa suuremmat pääomat kerralla esim. juuri metsän hankintakuluihin. Korkeakorkoisen lainan poismaksu on yhtä hyvä sijoituskohde kuin sijoittaminen. hyvätuottoiseen vaihtoehtoissijoitukseen. Jojovain ei älyä tilanteita metsänkasvatuksessa. Yhtä hoomoilanen kuin aateveljensä polkupyöräilijä.

    Perko 13.3.2026, 11:24

    Sijoittaminen on helppoa: siinä on vain ynnä ja miinus. Mutta kummasti ne etumerkit menevät sekaisin heti, kun pitäisi laskea metsäuudistuksen sijoituksena hintaa. Lehtien palstoilla ”aukontuottomenetelmät” muuttuvat sirkustempuiksi, joissa tonnin kulu katoaa hattuun ja sieltä vedetään ulos kymppitonnin tukkipuu – ilman, että kukaan muistaa kysyä, kuka maksoi välivuosien viulut.
    Totuus on kuitenkin se, ettei kulu poistu maksamalla.  Jos uudistukseen lyödään velkarahaa, korko ei nuku talvella, vaikka puu nukkuisi. Se pureskelee pääomaa joka tunti, ja pienenkin virheen vaikutus lopputilissä on vähintään kaksinkertainen.

    Laskukone ei tunne armoa, vaikka metsänomistaja tuntisikin, niin hän  on aina tehnyt!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.3.2026, 11:25

    Täytynee todeta, että olemme tässä vaiheessa eri mieltä, ja jäädään odottamaan käytännön kokemuksia. Teoriassa jk voisi toimia, mutta todennäköisesti melko harvoin käytännössä. On hyvä lisä repertuaarissa turvemailla ja niillä alueilla joilla päähuomio ei ole puuntuotannossa.

    Loppuvaiheessa kiertoaikaa ei välttämättä enää tarvitse roikuttaa alkuinvestointia mukana. Riittää että puuston kasvu tuottaa riittävän koron puustopääomalle. Kun ei enää tuota, tehdään päätehakkuu.

    Jovain Jovain 13.3.2026, 14:29

    ”Mikä tuottaa keskimäärin paremmin kuin harsinta koskaan”. Helppo on esittää vertailut vaihtoehdoksi, mutta jos sekään ei riitä, aina voi käyttää vaikka ostotilaa ”panttina”. Saa rahat uuden tilan hankintaan, lainan takaisin maksuun tai muuten makeaan elämään. Laki sen sallii ja hoitomuotoa käytetään hyväksi. Metsätilan raatoja on myytävänä aivan tarpeeksi. Aika erikoista vertailua, nähdään muutama huipputuottaja, joita puolustetaan ja siinä se näkymä sitten alkaa ollakin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.3.2026, 15:08

    Jovain, jokainen meistä voi olla huipputuottaja.

    Perko, lueskele tätä ketjua taaksepäin: on lukuja ja ne muuttuvat euroiksi kun kerrot puun hinnoilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.3.2026, 17:29

    Osa palvoo korkoja ja toiset euroja.

    Metät kunnossa! 14.3.2026, 05:42

    Hyvä hyvä! Nyt perko on joutunut vaihtamaan uudistuksenkin velkarahalla tehtäväksi kun ei ”tuottokertoimet” muutoin enää uppoa lukijakuntaan👍. Etkös juuri todennut, että on helppoa laskea plus ja miinus. Eli plussat on tuloja ja miinukset menoja. Mitä jos ne on jokaisena verovuonna aina yhteenlaskettuna plussalla? Missä kohdin sitä tappiota alkaa tulemaan? Olen tässä pää märkänä aukottanut ja uudistanut jo pian 20 vuotta…..eikä tiloista ole euron latia edes velkaa millä saisi verotusta kevennettyä.

    Visakallo Visakallo 14.3.2026, 05:59

    Niinpä! Minä en ole edes tupla-ajassa onnistunut tekemään Perkon laskelmien tappioita. Metsien ostamisen miljoonavelkakin tuli sulatettua jo aikoja sitten, ja metsissä on nyt puuta/ha enemmän kuin silloin aloittaessa, ja samalla vauraus on kasvanut muutenkin. Perkolla tuntuu laskelmat löytyvät vähän joka asiaan, mutta tähän niitä ei kyselyistä huolimatta tunnu löytyvän. On tullut vain jonkinlaisia ärtymykseen viittaavia kommentteja.

    Jovain Jovain 14.3.2026, 09:51

    Hyviä kysymyksiä. ”On hyvä lisä repertuaarissa turvemailla ja niillä alueilla joilla päähuomio ei ole puuntuotannossa”. Osoittaa kuinka syvällä mennään, jk on tulevaisuutta. Voi olla sirkushuvinakin yksinkertainen temppu. Puut pinoon, rahat massiin ja metsänhoidon paremmuus tuli osoitettua. Kysymys kuuluukin, mitä sen jälkeen. Muutama vastaväittäjä ei pelasta suomen metsätaloutta, näkymä metsissä on toisenlainen. Enemmän on avattu (syöty), kuin saatu uutta tilalle. On vähän kuin suomen taloudessa, kaukana takamatkalta tullaan.

Esillä 10 vastausta, 4,441 - 4,450 (kaikkiaan 4,804)
1 2 3 … 444 445 446 … 479 480 481