› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,461 - 4,470 (kaikkiaan 4,804)
1 2 3 … 446 447 448 … 479 480 481

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kuusiuskova 16.3.2026, 15:39

    Oisko Jovainilla sit jotain todellisia esimerkkejä näytettävänä, Perkolla kuin niitä ei taida olla ollenkaan, vaan mieluummin hyökätään muiden keskustelijoiden kimppuun.

    Visakallo Visakallo 16.3.2026, 15:50

    Tulostiko Perko itselleen oikein huoneentaulun tuosta meikäläisen kirjoituksesta? Sanaakaan en siitä vaihtaisi, sillä siitä tuli osuvampi kuin heti arvasinkaan.

    Perko 16.3.2026, 16:06

    A.J    24.7.2023, 23:08
    ”Arvelisin että Perko avasi tämän ketjun, koska ärsyyntyi jiikoo-ketjun pilaamisesta kaikenlaisilla rönsyillä. Laitan siis tähän aiemman laskelmani.” — Hiljainen tieto ja rivien välit, niitä käyttää parhaat kirjailijat.

    Onko 20 vuotta ennen päätehakkuuta tuloa vai menoa?
    Laskelmassa se käsitellään sijoituksena:
    Meno-näkökulma (Vaihtoehtoiskustannus): Vuonna 40 metsässä oleva puusto (arvo 7 000 €) jätetään hakkaamatta. Tämä on ”menoa” siinä mielessä, että sidot tuon pääoman metsään etkä laita sitä esimerkiksi osakkeisiin 5 % korolla.
    Tulo-näkökulma (Arvonnousu): Tuo 7 000 € kasvaa biologisesti ja arvonsa puolesta 24 800 euroon vuoteen 60 mennessä. Tämä 17 800 € erotus on jakson korkotuloa.
    2. Laskelman kriittiset huomiot
    Esimerkkisi osoittaa jaksollisen kasvatuksen matematiikan rehellisesti:
    Alun ”tappio”: Ensimmäiset 20 vuotta ovat taloudellisesti raskaita, koska istutuskulut kasvavat korkoa korolle, mutta ensiharvennus antaa vain pienen tulon. Kuten laskit, ollaan vielä -1 000 € pakkasella suhteessa 5 % tuottotavoitteeseen.
    Käännekohta: Vasta 2. harvennuksen kohdalla (vuosi 40) tukkipuun osuus on niin suuri, että se ”selättää” alkuvuosien investoinnit ja niille lasketun koron.
    Loppukiri: Päätehakkuun tulo (24 800 €) on se hetki, jolloin koko 60 vuoden odotus realisoituu. Laskelmasi 4,75 % tuotto viimeisellä pätkällä on erittäin realistinen hyvälle kasvupaikalle.
    3. Mitä esimerkki opettaa?
    Laskelmasi vahvistaa sen, mitä monet jk-metsän (jatkuva kasvatus) kannattajat kritisoivat: jaksollisessa kasvatuksessa korko on suurin kuluerä.
    Jos tavoitteena on 5 % korkoa, metsän on kasvettava todella lujaa, jotta se voittaa ”istutusvelan” korkokulut.
    Etelä-Suomessa ja hyvällä hoidolla tähän päästään, mutta se vaatii tukkiprosentin maksimointia.
    Niimpä, viimeiset 20 vuotta ovat sijoitetun pääoman (7 000 €) korkotuoton kerryttämistä. Jos puusto kasvaa arvoa hitaammin kuin 5 %, se muuttuu suhteelliseksi menoksi (häviät vaihtoehtoiselle sijoitukselle).
    Haluatko, että lasketaan, miten puun hinnan muutos (esim. tukkihinnan nousu 10 %) vaikuttaisi tuohon lopun 4,75 % tuottoon?

    konstapylkkerö2 16.3.2026, 16:39

    Uudistuskulut ja niille laskettava korko on täysin teoreettista pohdintaa joka harvoin kohtaa todellisuuden kanssa. Usein osa tai koko uudistuskulut saadaan katettua päätehakkuutulon osalla tai ne on huomattavasti matalammat kuin oletus on ( luontainen uudistus/osittain luont.uudistus) tai hakkuutähteiden myynti/ ilmainen viljely kattaa ne. Kalliit uudistuskulut ja niille koron laskenta on vain harsintafirmojen vedätys jolla tasaikäinen metsänkasvatus saataisiin näyttämään todellista huonommalta vaihtoehdolta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.3.2026, 16:58

    jk-metsän (jatkuva kasvatus) kannattajat kritisoivat: jaksollisessa kasvatuksessa korko on suurin kuluerä

    Samalla lailla sinulla Perko on jk-metsässäsi sijoitettuna pääomaa, eli puuston arvon verran rahaa on kiinni puissa eikä vaihtoehtoisessa sijoituksessa.

    Jaksollisessa metsässä on kiinni sijoitettuna kiertoajan aluksi vähemmän pääomaa, eli vain uudistaminen ja hoito. Alussa pystytään siksi nauttimaan metsän ulkopuolelle sijoitetusta suuremmasta summasta kuin jk-kasvattaja. Kiertoajan lopulla jaksollisessa metsässä on vastaavasti suurempi summa kiinni kuin jk-metsässä.

    Pahoittelen toistoa, mutta Perko aloitti!

    Kuusiuskova 16.3.2026, 17:28

    Ensinnäkin vuonna 40 puuston arvo ei ole 7000 kuten väität. Otan esimerkiksi oman, 38v kuusikon, siinä on nyt 280 mottia pystyssä, tukkiprosentti jo nyt yli 70. (Oikeasti kyllä jo yli 80, mut ollaan pessimistisiä). Sanotaan vaikka 200 mottia tukkia ja 80 mottia kuitua, niiden arvo on tämänhetkisillä hinnoilla  16000+ 2000=18000€, eli paljon enemmän kuin laskelmassasi.  Se laitetaan nurin noin kymmenen vuoden kuluttua, jolloin kuviolla on reippaasti yli 400 mottia hehtaarilla.

    Siihen vielä lisäät 150 mottia harvennuksissa poistettua puustoa, sanotaan vaik et kaikki on kuitua niin se tekee 3000 € lisää.

    Anteeksi et toistan itseeni, niin taitaa muutama muukin tehdä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.3.2026, 18:20

    Ymmärsin niin että vuonna 40 tehdään jk-hakkuu jossa jäävän puuston arvo on se 7000.

    Jovain Jovain 16.3.2026, 18:25

    Jatkuvan kasvatuksen metsä tuottaa puuta ja jatkuva myynti euroja, eli metsän tuottoa. Ei siellä ole velkavipua, kun ei ole kulujakaan. Hoidon kustannukset ovat vähäiset. Jaksottaisessa hoidon kustannuksilta et voi välttyä ja tuotto jää kauas tulevaisuuteen. On siellä velkavipua käytettävä ja tuotto jää seuraavalle/seuraaville sukupolville.

    .

    konstapylkkerö2 16.3.2026, 18:32

    Tasaikäisessä metsässä päätehakkuu tehdään siinä vaiheessa , kun arvokasvu% alittaa tuottovaatimuksen. So. kun vaihtoehtoisen sijoituksen tuotto% ylittää sen. Mitään 60-70 vuoden ikään odottelua korkomenoineen ei välttämättä tarvita.

    Perko 16.3.2026, 19:15

    ”Aukossa puustopääoma on ” ne kaikki kulu 20 -vuotta ( ovat  ostettuja)  oli  puita tai ei. Aiemmin  se piti olla talletettuna uusiutumisen vakuudeksi. AJ ,  Laskelmasi toimii siinä lähes oikein kamppaillen 4.5 – 5 % rakosessa.

    Jk  menettely on erilainen ja  lasketaan toisin. Sen  tuotto rytmi on  lyhyt   mutta hyvä, vain 10 – 15  vuotta. Puusto tuottaa  20 %   jatkuvana.  En harmittele  että kerron  lienee  vaikka  aiemmin mainittu, se on kuitenkin totta.   Selitysten perusteella  hyvin harva  tuntee  menettelyn.

Esillä 10 vastausta, 4,461 - 4,470 (kaikkiaan 4,804)
1 2 3 … 446 447 448 … 479 480 481