› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,511 - 4,520 (kaikkiaan 4,555)
1 2 3 … 451 452 453 454 455 456

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 18.3.2026, 09:17

    ”Olisi ehkä nöyränä ymmärrettävä, että se saattaa olla useimmiten väliaikainen ratkaisu, kun metsää ei voi pakottaa toimimaan tietyssä mallissa.”     Kummallinen pelko ja  vaikuttamisen  meininki paistaa .   Aukon tuottavuudesta  ja eduista  on nähty tulos.  Tulos ei ihan  riitä  korkoja käyttäen  uuteen starttiin. Ymmärrys pitää  sallia,  myös palauttaa   vapaa puuntuotanto eikä väkisin pakottaen aukotusta.  Tuskin  tuotto aukkoa huonommaksi voi mennä!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.3.2026, 09:37

    Ei ole kyse pelosta eikä vaikuttamisesta, vaan varovaisuudesta: ei haluta yllyttää ihmisiä tekemään suuria omaisuuteensa vaikuttavia päätöksiä epävarman tiedon varassa.

    Aukosta aloittamalla ja mh-suosituksia noudattamalla saa hiukan heikomman suhteellisen tuoton, mutta enemmän euroja. Mikä tärkeintä, varmemmin eli pienemmällä riskillä.

    Kuusiuskova 18.3.2026, 09:54

    Ja edelleen ne eurot tilillä ovat oikeita euroja, ei mitään pilvilinnojen laskenalliset korot ja niiden tulot. Minua ei ainakaan lämmitä joku Perkon mahdollinen tuotto, vaan todellinen toteunut tuotto. Ja siinä istutettu kuusikko on ylivoimainen verrattuna jk-metsään.

    Perko 18.3.2026, 09:55

    Väite ,   odotus enemmän euroja on  märkä uni!  Aukosta  ei ole  puuta  kasvussa  eikä myyntiin!!

    Matematiikka on siitä upeaa, että se mahdollistaa sellaisten asioiden hallinnan, joita emme ole vielä edes kokeneet. Simulointi ja matemaattiset mallit ovat silta nykyhetken ja tulevaisuuden välillä, oli kyseessä sitten Apollo-ohjelman rataoptimointi tai metsän kasvuennuste.
    Metsä on tosiaan kiitollinen mallinnettava, koska luonto hoitaa ”tekniikan”.
    Jatkuvuus on luontaista  kun ei  häiritse.  Samat biologiset lait ja kasvuvasteet pätevät sukupolvesta toiseen. Monesti riittää, että antaa luonnon hoitaa taimettumisen; rakettitiedettä ei tarvita, vain aikaa ja oikeat olosuhteet.
    Ennustettavuus: Puun pituuskasvu ja tilavuuden kehitys ovat laskettavissa hämmästyttävän tarkasti, mikä tekee metsätaloudesta yhden vakaimmista simuloinnin kohteista.

    Kuusiuskova 18.3.2026, 09:59

    No kyllä istutettu ja ajlostettu taimi kasvaa paljon nopeammin kuin Perkon aluskasvukuuset, ne ovat voineet jurota jo 50v. Siinä iässä minä olen jo kasvattanut uuden kuusisukupolven ja istuttanut seuraavan.

    konstapylkkerö2 18.3.2026, 10:04

    Perkon matematiikka on yhtä tyhjän kanssa verrattuna oikein laskettuun vertailuun ja metsän tuottoon.

    Jovain Jovain 18.3.2026, 10:29

    Syvälle ovat juurtuneet kliseet, ”Jurota 50 v”.  Ovat väittämiä, ei todellisia. Tai ”pilvilinnojen laskennalliset korot ja niiden tulot”. Menot eivät ole tuloja. Jk metsä tuottaa, se ei ole väliaikaista, ei pakottamista tai pakonomaista. Jatkuvan kasvatuksen menetelmä on tunnettava.

    Visakallo Visakallo 18.3.2026, 11:07

    Perko: ”Miten ison osan  pinta-alaa  tilasta tuo  tulon  saamiseen on  käytetty?”

    Hyvä kysymys! Täytyypä käydä läpi hakkuut tuolta ajalta. Pinta-alasta laskien harvennuksia on tietysti enemmän kuin uudistamisia. Moteissa sitten toisinpäin. Päässälaskuna heitän, että pinta-alasta erilaisten hakkuiden piirissä oli tuon 10 vuoden aikana yhteensä 20-30%. Muutama kuvio harvennettiin siinä ajassa jo toisen kerran

    Perko 18.3.2026, 11:41

    Tuottoa kerryttää  myös  ne rutosti kasvavat  taimikot ja nuoret puustot jotka ovat pois tuosta  tuotto laskelmasta, paljonko arvioit  niille tuloa ? Se on kuitenkin  70 % pinta-alasta.

    Visakallo Visakallo 18.3.2026, 14:38

    Aivan ensiksi pitää kysyä Perkolta, että ymmärrätkö jaksollisen kasvatuksen puolelta kehitysluokkajakautuman ja sen tarkoituksen?

    En ole vielä ehtinyt käydä sinulle hakkuutietoja läpi, mutta ne 70% pinta-alasta, jotka eivät nyt tällä 10-vuotiskaudella osuneet hakkuiden piiriin, jakaantuvat osapuilleen seuraavasti:  Nuoret taimikot 10%, varttuneet taimikot 20%, nuoret kasvatusmetsät 30%, varttuneet kasvatusmetsät 30%, ja uudistuskypsät 10%. Näiden alueiden puuston kasvu on 8 M3/ha/v. Kuitupuuta 50%, Tukkipuuta 50%, eli tämän päivän hinnoilla n. 400 eur/ha/vuosi – 20% tappausta.  Eli vastaus: 320 eur / ha / vuosi.

Esillä 10 vastausta, 4,511 - 4,520 (kaikkiaan 4,555)
1 2 3 … 451 452 453 454 455 456