Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 7 vastausta, 4,611 - 4,617 (kaikkiaan 4,617)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Kuusiuskova

    Mutta muista, se teoreettinen tuotto on valtava verrattuna meihin tamppaajiin.

    Perko

    Verottaja on lahjomaton laskija. Niistä luvuista voi  tehdä oikaisun ne eivät ole teoreettisia eikä  manipuloituja!

    Olen myynyt aikain kuluessa monenikäistä puuta jopa itse kylvämää vankkaa tukkia.   Olen ollut  paikallinen aukkojen mestari  sen takia niitä riittää ;  ”Tilanteen korjaaminen myöhemmin aiheuttaa valtavan työmäärän ja suuret kustannukset. ”

    konstapylkkerö2

    Perko on mestari joka asiassa. Ihan paikallinen Mynshausen. Ei voi kuulemma voittaa väittelyssä sitä. Ihan on sopiva huuhaaukko harsinnan propagandistiksi.

    Kuusiuskova

    Nyt se onkin yhtäkkiä mestari aukkojen teossa. Taitaapi olla   Suomen suurin metsänomistaja kanssa. No, onneksi itselle riittää että oma pankkitili ei ole tyhjä.

    Perko

    Vuosikymmenet kuluivat metsähallinnon sääntöjen mukaan pelatessa. Syntyi aukkoja, koska muuta tietä ei annettu, mutta samalla syntyi jotain arvokasta: itse kylvetyistä siemenistä kasvoi vankkaa tukkia, joka todisti työn jäljen   ajan suhteen.
    Sitten tulivat Asta ja Veera. Nämä myrskyt eivät kysyneet lupaa, vaan toimivat ensimmäisinä ja tylyimpinä jatkuvan kasvatuksen (JK) konsultteina. Ne osoittivat kerralla, missä metsän rakenne kesti ja missä ei. Myötätuulessa ja vastamäessä opittiin, että joskus paras metsuri on luonto itse – se ei tarvitse dronia tai istutusputkia, vaan tilaa uudistua omalla painollaan.
    Nyt, kun simuloinnit ja matemaattiset mallit vahvistavat sen, minkä kantapää on jo opettanut: metsä nousee ilman pakkoakin, kunhan pohja on kunnossa.

    Kuusiuskova

    Tottakai metsä nousee melkein joka paikkaan etelä-Suomessa ennemmin tai myöhemmin, jk:ssa se vaan kestää liian kauan verrattuna siihen et isket taimet maahan. 10v päästä jk:ssa taimet hyvällä lykyllä metrin mittaisia, parhaimmat istutusmetsät on jo 6 metrisiä. Koivikot on siinä vaiheessa jo 10-metrisiä.

    Perko

    Näkyy olevan  korkeimmat  20 metrisiä 16  m  korkeita on  jk muuton tehneissä kohdissa.  Sitten on , huomatkaa  myyntikoon tukkia  aina ! Tynnyrissäkö  he ovat eläneet kun  tuollaisia kuvitelmiaan  julkaisevat.

Esillä 7 vastausta, 4,611 - 4,617 (kaikkiaan 4,617)