› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,621 - 4,630 (kaikkiaan 4,647)
1 2 3 … 462 463 464 465

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 26.3.2026, 18:19

    ”Halpa” aukko muuttuu kalliiksi unelmaksi, kun laskimeen otetaan mukaan todelliset perustamiskulut ja ajan hammas:
    Halvan aukon kallis hinta –esim ; Osaran aukeilta todellisuuteen
    Mutta katsotaanpa tynnyrin reunan yli sinne, missä ne todelliset laskut maksetaan.
    ”Halpa” aukko on kuluautomaatti
    Kun ostat paljaaksi revityn maan 1000–2000 eurolla, olet vasta lähtöviivalla. Siihen päälle isketään ”Osaran aukeiden” tapaan;
    Maanmuokkaus, taimet ja istutus ja niiden kertaus. Varhaisperkaukset, taimikonhoidot ja lannoitukset.
    Virittelykulu: Ennen kuin ensimmäinenkään tukkipuu humisee, olet polttanut parsimiseen ja hoitoon helposti 10 000 euroa hehtaarille.
    Korko ei nuku koskaan !
    Jos tuo kymppitonni makaa maassa 70 vuotta ja laskemme sille maltillisenkin 3 % koron, pääomakulut nousevat tähtitieteellisiksi. Sinun rahasi on kiinni kuin hiidenkirnussa, joka ei tuota mitään, vaan vaatii vain lisää uhrauksia. Todellinen hinta sille 70 vuoden päästä häämöttävälle tukille on moninkertainen verrattuna siihen, mitä siitä metsänreunassa maksetaan.  Harmillista tuo ettei  omistaja itse pysty  laskemaan  tuotantokuluja.  Kuntakohtaisista  verotiedoista  näkee  isosti vuotuisen hehtaarituoton!

    Visakallo Visakallo 26.3.2026, 18:32

    Kukahan nyt pelkää aukkoa mahtaisi ostaa? Eiköhän jk-metsässä ja jaksollisessa metsässä ole ostettaessa suunnilleen saman verran mottaja/ha?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.3.2026, 19:45

    Perko: Sinun rahasi on kiinni kuin hiidenkirnussa, joka ei tuota mitään

    Miten oikeasti Perko lasket? Esitä jokin vertaileva esimerkkilaskelma jaksollisesta ja jk:sta siihen tapaan kuin ajattelet. Epäilen että ajattelussa on jokin perusteellisesti pielessä. Myös jk:n pystypuusto on huomioitava pääomana jolle pitää saada tuottoa, koska jos se ei olisi metsässä, se raha voisi olla muualla tuottamassa.

     

    Perko 26.3.2026, 19:55

    JK-metsäyrittäjä on oman onnensa seppä, jonka ei tarvitse juosta huutokaupoissa tai pelätä tulleensa huijatuksi ”halvalla” aukolla, joka paljastuukin kuluautomaatiksi.

    Voit A J  pyytää näiltä  joltain muistavalta  laskelman tuotostaan korkojen kanssa.  Mie lopetin jo  30 vuotta sitten opetuksen. Jätän heille  näytönpaikan.  Jospa siinä  selviää kenen ajattelussa se valskaa?  Niin, tietenkin  voit itse  tehdä virtuaali aukon!

    Kuusiuskova 26.3.2026, 20:49

    Kyllä Perkolla on kovat kulut. Tuollaisia summia saa menemään vaan jos istuttaa 5-6000 tammentainta hehtaarille, ja siinä sei ole mitään järkeä.

    Mutta Perkon jutuissa ei muutenkaan ole mitään järkeä.

    kim1 26.3.2026, 23:39

    Minkäs sille mahtaa kun päätehakkuu tulojen bonuksilla voi kustantaa maan muokkaukseen ja ainakin osan taimista..

    Jovain Jovain 27.3.2026, 09:13

    Onhan se teollisuudelle kannattavaa saada puuta edullisesti ja paljon kerralla, mutta tarkoittaa myös kyykkäystä metsänhoidossa ja paljon kustannuksia, jotka jäävät pitkällä odotusajalla puuntuottajan maksettavaksi.

    suorittava porras suorittava porras 27.3.2026, 13:22

    Jk puuston hidas ja epävarma kasvu on myös taloudellinen ongelma. Jos puuta kasvatetaan (taimen hitaasta alkukehityksestä johtuen) esim 20 vuotta vanhemmaksi, olisi kantohintaa saatava siinä vaiheessa tuplasti enemmän. Eri-ikäisessä metsässä puu saavuttaa myyntikypsyyden vasta vähintään 20 vuotta myöhemmin verrattuna tasaikäisessä metsässä kasvaneeseen. Onko sen vanhemman puun kantohinta kaksinkertainen? Suomessa ei  makseta ikähyvityksiä, joten pidempi kasvatusaika tuottaa selkeää tappiota.

    Perko 27.3.2026, 15:28

    Väittämä jatkuvan kasvatuksen (JK) ”hitaudesta” on tynnyrissä keksitty harha. Puu ei katso menetelmää, se katsoo valoa ja tilaa. Kun JK-metsässä puu kasvaa 4 mm lustoa, se on täysin riittävä vauhti – ikä ei ole ratkaiseva, vaan rungon laatu ja koko.
    Mutta katsotaanpa jaksollisen kasvatuksen ”nopeuden” todellista hintaa:
    Lähtöpaukku;  Avohakkuun jälkeinen maan hinta ja uudistaminen (istutus, taimet, raivaus) lohkaisevat heti 4 000 €/ha.
    Korko ei nuku: Maltillisella 3 % korolla tämä alkupanostus muuttuu 20 vuodessa 7 500 euron menetykseksi.  Neuvonnalla ahdinkoon ajettu mo joutui tuon tekemään pankkitalletuksena.
    Tätä 7 500 euron reikää lompakossa ei kurota kiinni millään ”nopealla kasvulla” myöhemminkään.
    Aukko-teoreetikot jk metsää näkemättömät pelottelevat, että JK-puu saavuttaa myyntikypsyyden 20 vuotta myöhemmin ja vaatisi ”tuplahinnan” ollakseen kannattava. He unohtavat, että JK-yrittäjällä ei ole tuota 7 500 euron velkataakkaa niskassaan!
    Vaikka JK-puu kasvaisi rauhassa, se on kaiken aikaa voittoa yli 10 % tuotolla, koska perustamiskulut ovat nolla. Jaksollisessa mallissa taas juostaan karkuun korkokuluja, joita ei Suomen kantohinnoilla – ilman ”ikähyvityksiä” – saada koskaan kiinni. JK-metsässä satoa korjataan jatkuvasti valmiista pystypuustosta, kun taas jaksollinen kasvattaja vasta maksaa velkojaan pois 1/5  propsinhinnalla.

    Kiitos tästä väittämästä, että sain oikaista pitkään jatkuneen puuntuottajan kusetuksen!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.3.2026, 15:39

    Sinun Perko olettamat kulut on aika isot. Ei tuollaisia nettokuluja (verojen ja tukien jälkeen) kaikille eikä varsinkaan kaikilla kasvupaikoilla synny, mutta niille jotka käyvät levittämässä Tricoa muutamana vuonna tai heinäämässä peltoa, voi syntyä.

     

Esillä 10 vastausta, 4,621 - 4,630 (kaikkiaan 4,647)
1 2 3 … 462 463 464 465