Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,631 - 4,640 (kaikkiaan 4,649)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Nostokoukku

    Olisiko reservuaarilavuaareille Hannalla ja Leenalla aktiivisuutta laskea kuinka monta kertaa tämän sivun kirjoitukset on jo toistettu näillä 463 sivulla?

    Perko

    Tuki  ja oma ”ilmainen ” työkin  voi olla toisaalla tuottavaa  ( oma kokemus) , tuet ainakin tuottaisi muualla paremmin.   Kotimainen  palkatontyövoima  on myös  kiinalaisen veroista!   Vingerborissata katsoin.

    Miksi pitää olla  palkatta tuottamassa  pörssiyhtiölle  propsia ?

     

    KuneKoski

    Jotta jk:ssa päästäisiin samoihin kasvatusaikoihin, täytyy puut kasvattaa melko harvassa. Tämä johtaa heikkoon hehtaarituottoon. Jatkuvassa kasvatuksessa, jossa kaikkia kehitysluokkia kasvatetaan samalla kuviolla, on vähän sama ongelma, kuin kaikilla muillakin ”yleiskoneilla.” Oli sitten kyse koneista, työkaluista, ajoneuvoista, vaatteista tai kengistä. Kun yhdellä ja samalla yritetään selvitä kaikesta ja kaikissa oloissa. Kaikki onnistuu jotenkin, mutta tuote ei ole hyvä missään. Joka sään vaate on kesällä kuuma, talvella kylmä, poudalla hiostava, kovassa sateessa kastuu. Keväällä ja syksyllä tihkusateessa kohtuu hyvä. Kun puun eri ikäluokat kasvatetaan eri kuvioilla, voidaan puille luoda paremmat kasvuolot ja kasvattaa puut tiheämmässä, jolloin hehtaarituotto saadaan suuremmaksi.

    Jovain Jovain

    Eihän jk metsä ole tasavälein eri-ikäisiä ja kokoisia puita. Sillä matkitaan jaksottaista metsänhoitoa sen olomuodossa. Jk metsässä ikä ei ole ratkaiseva, vaan puustopääomat. Esim metsäalue, jossa suurin osa metsästä on puuntuotannolla ja osa, uusiutuvat uusiutumisvaiheessa oleva metsä, taimi ja nuoren metsän kehitysvaiheessa.

    Kuusiuskova

    Perustele Perko vähän enemmän miten saat menemään 4000€ uuden taimikon perustamiseen, sun hinnat ovat aina aivan ylimitoitetut. Samalla liioittelet jk:n kasvu ja vähättelet jk-kuvioiden huomattavasti korkeammat korjuukustannukset. Mutta on ikiliikkuja ainakin keksitty, kun sama virsi toistuu koko ajan.

    Nostokoukku

    Tosiaan. Ikiliikkuja on keksitty. Sama virsi toistuu koko ajan. Puolin ja toisin. Mutta eikös ikiliikkujan pitänyt toimia ilman ulkopuolista energiaa? Tämän palstan kirjoittelu vie kyllä energiaa, mutta ei henkisiä voimavaroja. Toistaa vain saman päivästä toiseen. Vai onko tehtävä kommentointiin annettu jo keinoällille.

    Perko

    Teoreetikko kehuu ”täystiheää” kasvustoa, mutta se tiheys on pelkkää kulua ensimmäiset 30–40 vuotta. Se on kuin kauppa, joka on täynnä halpahintaista tavaraa, mutta ovet ovat lukossa vuosikymmeniä. JK-metsässä ovi on auki joka päivä: voit poimia tukkipuun sieltä ja toisen täältä aina kun hinta on kohdallaan. Kasvu riittää ja vuosituotto  pysyy jatkuvan yli 600 € /ha.

    suorittava porras suorittava porras

    Vastaapa Perko yksinkertaiseen kysymykseen. Mikä on tilasi puustopääoma hehtaaria kohti laskettuna tänään ja paljonko se oli 40 vuotta sitten? Pitäisi olla tiedossa tarkkaan, kun jokaisen puun lustonpaksuuskin on vuosikasvun osalta tiedossa millilleen.

    PS. Mistähän johtuu, että kolme suurinta metsänomistajaa eivät  hyödynnä jk:ta . ”Tyytyvät ” kasvattamaan metsät tasaikäisinä ja korjaavat metsistään puuta samassa ajassa puolta enemmän, kun Perko. Tästä huolimatta puustopääoma kasvaa koko ajan.

    Ajelin juuri ohi sellaisesta kohteesta, jonka viimeisen harvennuksen tein 19 vuotta sitten. Puut olivat pystyssä vielä lolakuussa. Nyt ne oli hakattu,kuljetettu pois ja maa odotteli äestettynä istuttajia. Yhtiöt eivät usko ihmeisiin eivätkä odottele ,että metsä syntyisi itsestään.

    Perko

    Omat tietoni  pidän itsellä.  On perin kummallista, että ”asiantuntijat” tivaavat yksittäiseltä metsäyrittäjältä suurten metsänomistajien strategioita. Jos kerran tiedät, mitä kolme suurinta tekevät tai jättävät tekemästä, miksi et kysy suoraan heiltä?  No ehkä siksi, että vastaus voisi romuttaa oman tynnyrikuvitelmasi.
    Tässä on kuitenkin oletus/ syy, miksi suuret koneistot kankeasti kääntyvät:
    Suuret metsänomistajat ovat usein naimisissa selluteollisuuden kanssa. Heidän tehtävänsä on tuottaa valtavia määriä tasalaatuista kuitua eli propsia, vaikka se olisi metsänomistajalle taloudellisesti huono diili,  heidän tulos luetaan  pörssikurssista.

    Metät kunnossa!

    ”Perko: Kasvu riittää ja vuosituotto pysyy jatkuvan yli 600 € / ha.”

    Nyt tässä tulee jo se, että kun ette kerran usko niin valehdellaan lisää😃!

    Olen samaa mieltä monen muun kanssa täällä – mistä näiden sankarien tarmo kuvitelmien ehdottomaan puolustamiseen oikein tulee, koska kummankaan kohdalla omasta ja todistettavasta vuosituotosta ei ole eikä tule todistusaineistoa. Yhtälö on mahdoton ja toinen on ihan todennutkin ettei ole aariakaan edes omaa metsää..  Toki yllättävän moni näitä tarinoita ”luonnonsuojelijoina” haluaisi uskoa.

    Miten tehokasta ja tuottavaa on se semmonen hakkuu, ”että poimitaan tukki sieltä ja toinen täältä kun hinta on kohdillaan?? Menee taas sarjaan ”tuottavuuden unelmat”.
    Näiden hurjien kirjoitukset viestivät ainoastaan epätoivosta – ovat jääneet keskenään lätisemään…..

Esillä 10 vastausta, 4,631 - 4,640 (kaikkiaan 4,649)