› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,711 - 4,720 (kaikkiaan 4,720)
1 2 3 … 470 471 472

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain Jovain 31.3.2026, 16:05

    Ainakin omalta kohdalta tuli selväksi. Harvassa olivat jaksottaisen tuotot, siihen nähden, mitä harsintametsät tuottivat. Jatkuvaa myyntiä, mutta myös harsintametsien ansioksi on luettava, olivat keskimääräistä paremmilla kasvatuspaikoilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.3.2026, 16:06

    Otetaanpas tähän juupaseipästelyyn LinkedINistä välipalaksi tuore tutkimustulos. Jos ymmärsin oikein: kuusen latvus ei sopeudu samassa määrin kasvuolosuhteisiin kuin männyn. Kuusella ulkoinen laatu ennustaa melko heikosti sisäistä laatua. Ikävä juttu tukin apteeraajille ja leimikoiden ostajille.

    From between-stand to within-tree variation: wood and timber quality of Norway spruce (Picea abies H. Karst) analyzed at scale using laser scanning and industrial data (Annals of Forest Science 2026, open access).

    Key message

    Using laser scanning and industrial data, we found that over 70% of wood quality variability occurred within Norway spruce (Picea abies H. Karst) trees. The most important wood quality predictors were stem size, crown vigor, and growth rate inferred from laser scans. Random Forest models based on the laser-scanned features captured 25% of the industrially measured wood quality variability with 39.9% RMSE on average. The low crown plasticity of Norway spruce introduced biological constraints to laser scanning-based wood quality modeling.

     

    Metsuri motokuski 31.3.2026, 16:19

    Eikös tuo ole ollut tiedossa että kuusen lahon määrä on vaikea ennustaa päältäpäin ? Siinä vaiheessa voi jotain viitteitä olla kun latvus alkaa harsuuntumaan ja näkyy selvää neulaskatoa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.3.2026, 16:23

    Totta, laho ei näy juurikaan päällepäin. Tuossa oli tutkittu muita ominaisuuksia: muoto, sydänpuu, oksaisuus ja lujuus (jos käänsin oikein).

    We analyzed 479 mature Norway spruce trees, combining handheld and airborne laser scanning with industrial wood quality data. We modeled 18 industrially relevant variables related to log geometry, heartwood, knottiness, and timber strength IP value against laser-scanned features at stand, tree, and log levels.

    Perko 31.3.2026, 17:34

    Salakavala lahon paholainen se on niissä jaksollisen  raivauksien ja myllätyn maan heikko tuottoisissa monotonisissa kuvioissa tavattu ylein vitsaus.  Ylensäkin jaksolliset metsät ovat valikoituneet heikkotuottoisiin kohtiin  neuvonnan ja omistajan  tavoitteiden  perusteella.  Samoissa oloissa  tuotanto menettely  parantaa tuloksen moninkertaiseksi.

    Laho syö kerman: Kun 60 vuoden odotuksen jälkeen tehdään päätehakkuu, huomataan, että 30–50 % arvokkaimmasta tyvitukista onkin kuitua tai polttopuuta lahon takia, (  lähde, naapurin puu tuho!)

    Tänne ei ole vielä asian tietämiltä kerrottu kenellä on heikoimmassa tilassa  tuotanto.    Nyt olisi avohakkuun perustuottavuuden  tietäjillä ja kilpaillen tilaisuus vertailuu paikkakunnittain menestystä.

     

    Metsuri motokuski 31.3.2026, 18:55

    Kummassako metsässä vieraillaan koneella useammin ? Jk metsässä vai jaksolisessa metsässä ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.3.2026, 19:10

    Vierailujen tiheys taitaa riippua enemmän kasvupaikasta?

    konstapylkkerö2 31.3.2026, 19:12

    Huonoin lopputulos tyvilahon suhteen tulee harsintametsissä. Aikoinaan Metlan jk-kestokoealoilla lahoa kuusilla n.20-80% taimista. Tuulituhot myös tunnetusti yleisiä harveikoissa.

    Kuusiuskova 31.3.2026, 19:25

    Jaah, meillä kaikkein lahoin kuusikko oli ollut lehmien laitumena 60-luvulla. Lahoa oli pahimmissa kohdissa 75%. Tosin oli kuviolla kyllä harrastettu harsintaa kanss. 2016 meni nurin, nyt tilalla upea 9m ra-koivikko.

    Perko 31.3.2026, 20:41

    Miltä se vuoden eurotulos näyttää per ha?  Saako siihen luvukemat kunnan keskiarvosta .

    Silloin ei jk metsiä ole edes ollut joista pylkerö selittää.   jk on monelle edelleen  näkemätön paikka.

Esillä 10 vastausta, 4,711 - 4,720 (kaikkiaan 4,720)
1 2 3 … 470 471 472