Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 7 vastausta, 4,731 - 4,737 (kaikkiaan 4,737)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Kuusiuskova

    Niin, mutta Perkon ihmeellisessä unelmamaailman  jk-metsässä tuotto on varmaankin 20 mottia/ha/vuosi ja tukinhinta pilvissä, eli tuotto 1600.

    Oikeassa maailmassa:

    Parhaimmissa etelä-suomen kuusikoissa kiertoaikainen tuotto on jopa 13 mottia vuodessa 50v kiertoajalla, tästäkin on monta esimerkkiä kerrottu täällä, mutta joku vaan inttää kuntakohtaisesta  verottajan mukaisesta tuotosta. Yhteen kuntaan mahtuu aika monta tuhatta kuviota. Sinä Perko yleistät kun on kyse tasaikäisestä, mutta jk:sta pomit vaan sen yhden sadasta joka ehkä onnistuu.

    Esittele sitten Perko omia  kuviokohtaisia lukuja, niitä ollaan pyydetty äläkä jatka  muiden haukkumista ja väheksymistä

    Visakallo Visakallo

    Kuntakohtainen metsän keskituotto lasketaan Verohallinnon vuosittain vahvistamien hehtaarikohtaisten tuottoarvojen perusteella.

    Tämä arvo ei kuvaa todellisia hakkuutuloja, vaan se on laskennallinen arvio metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta hehtaaria kohden tietyllä alueella.

    Verohallinto julkaisee vuosittain päätöksen metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta (esim. 964/2025 verovuodelle 2025).

    Suomi on jaettu useisiin verotusalueisiin, ja tuottoarvot vaihtelevat kunnittain puuston kasvuolosuhteiden mukaan.

    Keskituotto ottaa huomioon metsämaan, kitumaan ja joutomaan erot.

    Perko

    Niin se ottaa,  verottaja seuraa maksuliikennettä niin on edellä kerrottu. Kasvusta ei veroteta, narratiiveihin voi  lisätä huoletta metrillä taimikon pituutta.   Tuotto on ilmoitettu  € , eikä  kasvukyky  m3 !

    Visakallo Visakallo

    Perkolla on aivan  perustavaa laatua oleva väärä käsitys verottajan käyttämistä metsän tuottoluvuista, tai sitten hän yrittää vedättää meitä aivan tahallaan. Ei niillä verottajan luvuilla ole juurikaan mitään tekemistä yksittäisen metsänomistajan verotettavien metsätulojen kanssa.

    Perko

    Luku on saatu tietysti pitäjän parhaan tuoton mukaan laskien kaikille hehtaareille. Esim Hartolassa  se on  valikoitunut ”Visan” metsätilan tulosta. Arvoa käytetään mm  maanmittaus ja perintöjen jaossa. Pääoma /tulovero peritään edelleen rahaliikenteen perusteella niillä  30 / 34 % säännöillä.

    konstapylkkerö2

    Satusetä Perko sepittää tarinaa…

    Visakallo Visakallo

    Perko on valitettavasti sekaisin kuin seinäkello!

Esillä 7 vastausta, 4,731 - 4,737 (kaikkiaan 4,737)