› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,741 - 4,750 (kaikkiaan 4,794)
1 2 3 … 474 475 476 … 478 479 480

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kuusiuskova 1.4.2026, 23:22

    Ja kohta Perko tulee kertomaan totuuden….

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.4.2026, 07:24

    Kiitos Juha. Onkohan näitä tuottoarvoja sitten päivitetty nykyaikaan kasvun ja kantohinnan osalta alueittain? Lasketaanko näillä perusteilla ympärivuorokautisen hoidon piiriin joutuneille arvioidut tulot metsästä vai mihin näitä käytetään?

    Kantorahatulot Perko saa selville Luken metsätilastoista (tilastotietokanta).

    juha.m.leppanen juha.m.leppanen 2.4.2026, 07:42

    Näiden tuottoarvojen perusteella juurikin arvioidaan metsänomistuksen perusteella laskettavia tuloja silloin, kun metsänomistajan opintotukea, ympärivuorokautisen hoidon maksuja tai muuta vastaavaa etuutta määritetään. Näiden perusteella myös määritetään sitä, kuinka paljon pelkän hallintaoikeuden haltija on oikeutettu ottamaan tuloja niistä metsistä vuosittain, joihin hänelle on pidätetty hallintaoikeus.

    Laittamistani linkeistä pääsee perille siitä, että kantohinnat, tai kasvu eivät vaikuta näihin tuottoarvoihin, vaan kunkin vuoden tuottoarvo muodostuu vuoden 2005 arvoa kuluttajaindeksillä korottamalla. Ja mitä ilmeisimmin tuo vuoden 2005 arvo tarkoittaa viimeistä pinta-alaverotuksen metsähehtaarin tuottoarvoa (sitä ei internetlähteistä nopella selailulla täysin tyhjentävästi saa selville).

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.4.2026, 08:28

    Mielenkiintoista. En uskalla arvailla onko kuluttajahintaindeksi edellä vai jäljessä todellisista metsän tuotoista.

    Visakallo Visakallo 2.4.2026, 08:45

    Perko antaa kyllä vastaukset näihin kysymyksiin, kunhan vain ehtii tapansa mukaan paneutua riittävällä huolella tähän käsiteltävään aiheeseen.

    Perko 2.4.2026, 10:39

    Verotta itse on kertonut.  Miksi todellinen myyntitulo jollakin  ” (354 €)” on korkeampi kuin verottajan keskiarvo?
    Verottajan ”puhdas tuotto” on nimensä mukaisesti luku, josta on jo vähennetty metsänhoidon yleiset kustannukset (n. 15–35 %).

    Verohallinnon kuntakohtainen puhdas tuotto (se, jota käytetään esim. varallisuusarvostuksessa) liikkuu Etelä-Suomessa tyypillisesti 150 – 220 € / ha välillä. Verottaja käyttää kolmen vuoden keskiarvoa, joka laahaa usein suhdanteiden perässä, VMI ja Luken tilastoihin kerättyihin kuutiohintoihin.

    Metsä ”tuottaa” verottajan papereissa 50- 200 €/ha, mutta saat hoidetusta päätehakkuusta 65 vuoden kohdalla 20 000 €, olet todellisuudessa tehnyt n. 300 € vuotuista tiliä. Ero selittyy sillä, että verottaja laskee minimitason, mutta luonto ja menetelmä tai hoitotyö luovat lisäarvon. Että se siitä!!

    Metsänmyynti pääomavero maksetaan verottajalle rahaliikenteen mukaan ja vähennettynä kuluilla ja vähennyksillä.   Voitte palata tamppaukselle jatkamaan,  aukossa on kaikki entisellään.

    juha.m.leppanen juha.m.leppanen 2.4.2026, 11:31

    Niin, siis verohallinto ei käytä metsämaan vuotuista tuottoa määritellessään mitään kolmen vuoden keskiarvoa mistään, vaan se muodostetaan kuten aiemmassa viestissäni olen linkein osoittanut. Sekoittaakohan edellisen kirjoittaja tässä nyt kahta eri asiaa keskenään. : verohallinnon määrittämän metsämaan vuotuisen tuottoarvon, sekä verohallinnon ohjeen ”maatilan arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa” mukaisen metsämaan maakuntakohtaisen keskimääräisen hehtaariarvon? Tämän maakuntakohtaisen keskimääräisen hehtaariarvon pohjana käytetään kauppahintatilastoa kolmen vuoden aikajaksolla taaksepäin tarkasteltuna. Tästä linkistä löytyy tuo verohallinnon ohje, johon viittasin (kohta 7.3)…

    https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/152986/maatilan-arvostaminen-perinto-ja-lahjaverotuksessa2/#7-mets%C3%A4maa

    Perko 2.4.2026, 13:37

    Verohallinnon totuus 150–220 €/ha keskituotto on jaksollisen kasvatuksen ”hölmöläisen totuus”, jossa kalliit taimikkovuodet ja lahon syömä tukkisaanto laskevat keskiarvon alas. Kun metsäpalstalla pelätään ja uskossa luullaan, siellä unohdetaan, että jatkuvalla kasvatuksella saavutettu 500–900 €/ha vuotuinen arvokasvun vuosituotto on täysin mahdollista, kunhan ei tuhoa omaa tuotantokonettaan avohakkuulla.

    Visakallo Visakallo 2.4.2026, 13:49

    Perkolle ei valitettavasti kannata tässä elämässä enää esittää mitään faktoja, koska hän on oman uskonsa valinnut ja on koko loppuikänsä  sen vankina.

    Perko 2.4.2026, 14:21

    Faktat on verottaja kertonut eikä  kysytä visalta, keskimääräiset luvut  ovat näkyvissä 97 % avohakkuista!

Esillä 10 vastausta, 4,741 - 4,750 (kaikkiaan 4,794)
1 2 3 … 474 475 476 … 478 479 480