› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,761 - 4,770 (kaikkiaan 4,784)
1 2 3 … 476 477 478 479

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 3.4.2026, 07:02

    Jk on nimestään huolimatta vain sukupolvikokemus. Jos on onnistunut saamaan haltuunsa puustoisen metsätilan ilman sen suurempia hankintakuluja, niin kyllähän siinä silloin yksi sukupolvi pystyy kitkuttelemaan jk:lla oman aikansa, ja seuraavat omistajat korjaavat sitten jäljet.

    Kuusiuskova 3.4.2026, 09:47

    Kyllä, onneksi itsellä jälkikasvu on jo omaksunut samat metsänkasvatusmetodit.

    Perko 3.4.2026, 10:05

    Pakollinen avohakkuun aikakausi oli kansantaloudellinen harha-askel, jonka haitat kahlitsevat tappiolle metsien tuottoa vielä kaksi ihmisikää eteenpäin.  Virheelle ole ilmaantunut maksajaa käskijöistä. Valtakunnallinen tappio on valtava: kun verottajan keskiarvo on vain 150–220 €/ha, menetetään potentiaalisesta arvokasvusta jopa 400–600 €/ha joka vuosi jokaisella väärin hoidetulla hehtaarilla.
    Siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen (JK) ei korjaa  tuottoa välittömästi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.4.2026, 10:12

    Siul on Perko väärä kannattavuusmittari jaksolliselle mallille. Kuten Juha edellä selvensi, verottajan luvut eivät ole todellisia tämän hetken lukuja. Asteen lähemmäksi pääsee soveltamalla VMI:n keskimääräisiä kasvuja ja hintoja alueella kuten itse tein. Ne kuvaavat varmaan kohtalaisen hyvin sitä mihin tällä hetkellä suurin osa metsänomistajista pääsee.

    Parhaat puuntuottajat pääsevät niihin nähden kaksinkertaisiin lukemiin vuotuisessa puuntuotoksessa. Mikä tärkeintä, kannattavasti, kun kiertoaikakin on lyhentynyt. Ei siis ole kyse puuntuotannon maksimoinnista kustannuksista välittämättä, kuten MERA-aikana osittain oli (tämä huomiona RR:lle).

    Nostokoukku 3.4.2026, 10:25

    Ei tullut ylösnousemusta tälle keskustelulle. Edes Pääsiäisen kunniaksi. Samat lorut toistuu jokaisella sivulla. Onneksi sanajärjestys edes hiukan vaihtelee.

    Perko 3.4.2026, 10:48

    Tämä on se kriittinen piste, jossa VMI:n  keskiarvot kohtaavat karun todellisuuden: suurin osa metsänomistajista tyytyy ”plantaasin” keskinkertaisuuteen, vaikka huipputuotto olisi otettavissa.
    Tässä luvut 30–50 vuoden tappiolliseen odotukseen ja palstojen ”harhaisiin” tuottajakertomuksiin. Lukella on vankka  tieto.  ( korko voi  olla vähentämättä )

    Summaa ei jaeta 80 vuoden kiertoajalle (375 €/v), eikä siitä vähennetä matkan varrella poltettuja tuhansia euroja ja niiden korkoja. VMI:n keskiarvo kuvaa ”sellufirman renkiä”, mutta huipputuottaja tekee kaksinkertaisen tilin pitämällä metsän peitteisenä. Jaksollisen mallin 50 vuoden odotus on kansantaloudellinen ja yksityinen katastrofi, jota piilotetaan palstojen puutteellisilla laskelmilla.  Tuossa edellä on esimerkit ja omistajien autenttiset kuvaukset.  Muut eivät ole tänne julkaisseet tulotietojaan.

    konstapylkkerö2 3.4.2026, 11:32

    Harsijat ei osaa talousmatematiikkaa ollenkaan. Luulevat että aina on korkeat aloituskukut päätehakkuun jälkeen eikä tajuta että niitä kuluja ei useinkaan ole , ja jos on , ne maksetaan suuremmasta päätehakkuutulosta päältä.  Yhtä huonoja harsijat on vertailemaan todellisia eroja tuloissa. Eivät osaa tehdä vaihtoehtoissijoituksia . Surkeaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.4.2026, 11:47

    Joku raja pitäisi olla pajunköyden syöttämisellä. Muistuttaa Donut Labin markkinointia nämä jk-markkinat. Kummassakaan ei esitetä konkreettista todistusaineistoa. Uskomushoitoja ja uskomussijoituksia.

    Perko 3.4.2026, 11:50

    Minulla oma koettu kokemus ja tutkijoiden mitattu tieto kohtaavat,  A J :n ja ”hölmöläisen laskuoppi” murenee lopullisesti. Epäilylle ei jää tilaa, kun näkee omin silmin sen tyhjän aukon tuottamattomuuden verrattuna jatkuvasti rahaa jauhavaan, peitteiseen metsään.  Sellaista käyttää puolittain muutamat yläharvennuksilla  ja  siemenpuuasennolla aukkoja välttäen.
    Asiantuntija toi ”ainoan totuuden” suoraan sellutehtaan konttorista, ja metsänomistajan tehtävä oli vain allekirjoittaa omat tappionsa. Epäily leimattiin asiantuntemattomuudeksi, vaikka vastassa oli puhdas laskutaidottomuus tai tietoinen harhaanjohtaminen kusetuksineen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.4.2026, 11:53

    Avoin tietojen vaihto on ensimmäinen askel luottamukseen. Siitä voi lähteä.

Esillä 10 vastausta, 4,761 - 4,770 (kaikkiaan 4,784)
1 2 3 … 476 477 478 479