› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

  • Tämä aihe sisältää 4,783 vastausta, 80 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 4,771 - 4,780 (kaikkiaan 4,781)
1 2 3 … 477 478 479

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 3.4.2026, 12:02

    Niitä laajoja faktoja vaan ei ole näkynyt kuin tutkijoiden lukemissa ja verottajan julkaisussa.  Oma tulos  on tiedossa ja osaan optimoida havaintojen  opiskelun myötä tulosta paremmaksi.

    Kuusiuskova 3.4.2026, 13:10

    No anna sit sun omat tiedot että voidaan arvioida niitä. Jatkat vaan höpötystä, lisäksi väität että teemme jatkuvasti suuria tappioita metsänkasvatuksessa. Enpä ole niitä tappioita omissa metsissä nähnyt. Olen kertonut herralle esimerkin kuusikon 50v kiertoajasta tuloksineen, eipä ole samaa näkynyt jk:sta. Kerro esimerkki jos sulla semmoinen on, (todellinen, ei mikään kuvitteellinen missä koko ajan kasvu 17-20 mottia vuodessa, sellaista ei Suomesta löydy)

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.4.2026, 13:31

    Perko taitaa käyttää tutkijoiden viestiä valikoidusti, koska se on kahtalainen, on ns. virallinen Luken linja ja sitten on toinen, jota edustavat ainakin Timo Pukkala, Yrjö Norokorpi, Erkki Lähde ja Olavi Laiho.

    Jälkimmäisillä on aivan hyviäkin tuloksia, mutta heidän arvionsa tuotoksesta, uudistumisesta ja korjuun onnistumisesta ovat jonkin verran optimistisia. Esimerkiksi Pukkalan mukaan ennakkoraivauksia ei tarvita. Timon vapaa kasvatus -malli on hyvä: tehdään aina järkevimmän vaihtoehdon mukaan. Timoa arvostan siinä mielessä, että hän tekee niin kuin opettaa ja raportoi hakkuistaan.

    Perko 3.4.2026, 13:38

    Olette muka talousmatemaatikoita niin antaa palaa! Kaikki te voitte laskea 4mm sädekasvulla tuottavuuden tukkipuun lisäyksen 70 € hinnalla 120 m3 / ha puustossa . Se on kaikille avointa tietoa tutkijoiden kirjoista  saa joka kohtaan varmennuksen ettei tarvitse  uskonvarassa odottaa  80 vuotta.  Se ei toimi aukossa!!

    Kuusiuskova 3.4.2026, 16:18

    Edelleen 80 vuodessa saa koivulla kaksi kiertoaikaa ja kuusella 1,5, ei se ole mikään uskon varassa olemista vaan ihan normaali toimintaa metsä-alalla.

    Kuusiuskova 3.4.2026, 16:40

    Kävin talvella poistamassa tutulle kaksi kuusta, joista molemmista lähti kaksi tukkia. Ne kasvoivat molemmat sekametsässä jossa kuusi oli pääpuulaji.Pituutta puilla oli 19 ja 21 metriä. Se mikä yllätti oli niiden iät, 28 ja 30v. Molempien tyvitukin läpimitta oli yli 35cm.  Molemmat oli saanut riittävästi kasvutilaa, koska metsän tiheys oli noin 600/ha. Mielestäni tämä tulos tukee hyvin Vessin näkemystä et riittävän harva metsä saa kuuset järeytymään erittäin nopeasti.  Tuli jopa mieleen kuusen tehokasvatus, riittävän harvaa ja hakkuu jo 35v iässä mikäli ne kasvais kuin nämä kaksi kuusta. Se voisi olla hyvä resepti pahenevien kirjanpainija ongelmien kanssa etelä-Suomessa.

    Jovain Jovain 3.4.2026, 23:17

    Mitä optimilisiä, onhan siinä todella merkittävä ero kustannuksissa ja tuotossakin, jaksottaisen vakiintuneen ja jk metsän vakiintuneen välillä ja kustannuksitta ei mene kiertoajan lyhentäminenkään. Vakiintuneissa jk metsissä ei ole ennakkoraivausta, riittää korjuun jälkeinen raivaus, jos on tarvetta.

    Visakallo Visakallo 4.4.2026, 07:48

    Raivausta on jk:ssa  kuitenkin, tehdään sitä nyt missä vaiheensa hyvänsä. Maapohja ja puulajithan sen rakaisee, kuinka monta kertaa siihen on milloinkin tarvetta. Jos minä markkinoisin jk:ta, niin luopuisin täysin höpötyksistä, ja sanoisin asiat niin kuin ne oikeasti käytännössä ovat.

    Jovain Jovain 4.4.2026, 08:27

    Visan höpötyksistä, missä ovat sinun jk metsäsi, jaksottaisen metsänhoitoa kertailet. Jk:sta vapaata metsänhoitoa siellä Hartolassa ja niitä hoitokertoja, ”kuinka monta kertaa siihen on milloinkin tarvetta”.

    Perko 4.4.2026, 09:52

    Vanha raakkikaupparatsu  ja moni pitkän linjan tekijä huomaa, että rehellisyys (vaikka se olisi karua) kantaa pidemmälle kuin päälleliimattu myyntipuhe.  Heille on jäänyt oletus muittenkin toimineen totuutta väheksyen.

    Myyntipuilla raivataan uutta tilaa kasvulle ja valolle, erillistä ryönän raivausta ei jk puustoon  tarvitse.  Poikkeus on  noissa muutoksissa aukon tähteistä siirryttäessä rahhaa tuottavaan menettelyyn.

Esillä 10 vastausta, 4,771 - 4,780 (kaikkiaan 4,781)
1 2 3 … 477 478 479