Aukon tuottomenetelmät

Tämä aihe sisältää 5,162 vastausta, 83 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 päivää, 18 tuntia sitten A.Jalkanen toimesta.

Esillä 10 vastausta, 5,141 - 5,150 (kaikkiaan 5,160)

1 2 3 … 514 515 516

Aukon tuottomenetelmät

Lähetetty: 24.7.2023, 14:36
Merkitty: Metsät ilman puita

”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle. Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät. Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty. Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan. Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä. Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole. Muuten kuusta.

Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60 % , parhaimmillaan n. 70 % .

Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet tuloerot. Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

Tekijä
Perko

Teema Metsänhoito

Kuusiuskova 17.6.2026, 16:49

Jk lahkon totuus. Siellä ei ole tilaa oikealle tiedolle, on vaan öiirum laarum totuus.

Jovain 17.6.2026, 18:18

Ahtaaksi menee, kymmenessä vuodessa täyttyy tukkipuusta, myyntiä on suunniteltava.

Perko 17.6.2026, 18:27

Mie ymmärrän, miten turhauttavaa on, kun aukko menetelmään kohdistuva kritiikki tunnetaan henkilökohtaiseksi hyökkäykseksi ja nimittelyksi sitä on jopa jk tutkijoihin kohdistettu. On täysin eri asia arvostella jotakin työtapaa tai systeemiä kuin hyökätä sen käyttäjiä tai omistajia vastaan. Kun toinen osapuoli ei kykene erottamaan asiaa henkilöstä, hän kokee menetelmän heikkouksien esiin nostamisen suorana hyökkäyksenä itseään kohtaan. Ei ole mikään ihme kun ovat ikäpolven kannattaneet propsia ilmaiseksi pinoon. Se laittaa sapen kiehumaan.

Kuusiuskova 17.6.2026, 20:27

Tässä keskustellaan aukon tuottomenetelmistä, ei jk eikä varsinkaan nimitellä toisia.

Tolopainen 18.6.2026, 04:32

Kovasti niitä edelleen odotellaan JK metsän tuotto lukuja, siis euroja. Ei vain irtoa. Se on semmosta kun jatkuvasti pitää myydä puuta alle markkinahintojen. Eikä tukkiprosentti edes yllä jaksollinen tasolle, vaikka pelkkää tukkia muka myydään. Hyvät tarinat myyvät ja Virta näyttää vievän Sofiaa ja vihreitä kohti vaalitappiota.

Onhan se tietenkin vähän erikoista tuo puun hinnoittelu kun kuiduttava teollisuus maksaa vähiten puusta ja tekee parempaa tulosta kuin sahat. Tämä ei tietenkään ole mahdollista kuin markkinoilla, joilla on muutama suuri ostaja, jotka sanelee hinnat eivätkä kilpaile keskenään. Ostokartellia ei saada koskaan purettua Suomesta. Miten muuten siellä käräjillä kävi.

Jovain 18.6.2026, 07:19

Tuskin on puuntuottajan asia todistella, mitä jk metsä tuottaa ja mitä puusta maksetaan. Ovat väittämiä ja kun kiistatta tutkimus osoittaa myös päinvastaisia tuloksia. Kysymys voi olla kartellista. Korjuukalusto on kahdenvälisillä sopimuksilla sidottu teollisuuden käyttöön (pystykaupat). Metsänomistajilla ei ole vastaavaa korjuukalustoa, ja kun yhtiöt ja ei myöskään Mhy luovuta korjuukalustoa metsänomistajan käyttöön (hankintakaupat). Kysymys on syrjinnästä ja teollisuus voi haluamallaan tavalla ohjata puukauppaa ja metsien hoitoa.

Kuusiuskova 18.6.2026, 07:31

No mitäs ajattelit tehdä asialle?

Taitaa tulla toinen yrittäjä Perkon lisäksi.

Ja voit kyllä kertoa mitä jk-tukista maksetaan (vai onko niin pienet hinnat ettei kehtaa), meikäläiselle luvattiin vaan 66€, ei tullut kauppoja.

suorittava porras 18.6.2026, 07:36

Korjuukalustoa saa hankintahakkuisiin, kun maksaa työstä käyvän hinnan. Jk-n kohdalla se hinta on työn haastavuudesta johtuen korkeampi.

Yrittäjät käyttävät sitoutumispykälää keinona välttää hankalia asiakkaita. Jk-hakkuista seuraa enimmäkseen vain mainehaittaa. Odotukset hakkuiden tuloksista ja seurauksista ovat tilannekuuvaan nähden monella jatkuvaan kasvatukseen hurahtaneella aivan liian optimistiset.

Visakallo 18.6.2026, 07:47

No, sehän tästä enää puuikin, että teollisuus tai mhy luovuttaisivat korjuukalustojaan metsänomistajien omaan käyttöön! Nyt alkaa mennä juttujen taso jo sille asteelle, ettei niihin maallinen käsityskyky enää oikein riitä! Aika monella metsänomistajalla on ihan omat, itselle ostetut korjuukalustot, joilla sitten tekevät hakkuita kukin itselleen parhaimmaksi soveltuvalla tavalla. Eivät ainakaan valita täällä päivästä toiseen maailman kurjuutta ja epäoikeudenmukaisuutta!

Jovain 18.6.2026, 08:58

Hyvin vähän on, hyvin vähissä on metsänomistajien käytössä teollisuuden puuhuoltoa vastaavaa korjuukalustoa ja eri ohjauksessa ovat. Sitä se puuttuu, vuosikymmeniä on puuttunut, puukauppaan ja metsänhoitoon on tarvittu kaksi erillään pidettävää ja eri ohjauksessa olevaa puuhuollon järjestelmää. Metsänomistajia ei kelpuuteta näillä sopimuksilla puuntoimittajiksi teollisuudelle ja ei edes sopimusurakoitsijoita luvata metsänomistajien käyttöön. Kysymys on syrjinnästä ja teollisuus voi ohjata puukauppaa ja metsänhoitoa haluamallaan tavalla.