Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 5,171 - 5,180 (kaikkiaan 5,184)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Makarov

    Viime kilpailutuksessa yhden tarjous 1000m3 leimikossa oli 10 000 euroa parempi kuin muiden jotka oli aikalailla nipussa. Joo eihän se kannata kilpailuttaa Suorittavan mielestä, no ainaki mulle se kymppitonni kelpaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei kai ammattilaiset nykyään edes käy leimikoilla, vaan tarjous tehdään metsävaratiedon pohjalta. Tuo puoli miljoonaa metsänomistajaa on yliarvio: siinä on mukana myös puuhapalstat ja perheenjäsenet. Puukaupan kannalta merkittäviä metsäomaisuuksia on tuosta ehkä 10 – 20 prosentilla? Keskimääräinen tilakoko on niin pieni.

    Numppi

    Ei tosiaan aina edes käy. Ostomiehen alue on helposti satoja kilometrejä. Viimeisimmässä kilpailutuksessa oli useammassa tarjouksessa maininta, että tarjous tehty ilman maastokäyntiä.

     

    Kuusiuskova

    Meikäläinen on kyllä useimmiten saanut ostomiestä palstalla käymään, tosin meillä on aina hyviä kuvioita ollut. Myös läheisyys Helsinkiin saattaa auttaa, ei ole niin pitkä matka ajella. Aina olen saanut hyvän hinnan myymistäni puista, ja kilpailutus tuo nopeasti tonneja lisää per kauppa.

    Ainoa mistä on ikinä tarjottu huonosti oli jk-kuvio, sen hintatarjous oli surkea.

    Perko

    Jk ta  ei uskovaiset olleet nähneet koko kinkeripiirissä niin ei pijä ihmetellä jos meni hankintahitaan.   Tarina kuin hölmöläisten sadussa , viisas-matti  tuli ostofirmasta.

    Pienten  tuottajien  tulot ovat jopa kriittisemmät omistajilleen kuin  500 – 1200 ha tilan hakkuut.  Niistä on varaa paikat jos ei kykene miettimää kuin ostajan ohjauksessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pienet nökköset eivät haittaa jos niiden osuus pysyy pienenä, mutta täällä oli jossain ketjussa kuvattu tapaus, joka kertoo siitä että ostajat eivät arvosta hankintapuuta.

    Perko

    Eivät ole pienuudesta  moittineet!  Sellaista se on uskovaisenkin tavara.  Kertojia on riittänyt ja kaikille on ollut  ottajat  kuin kevättalven perunoille.  Onneks’  ei tarvitse aukkoja myydä, tai lahjotella kylkiäiseksi ropsia.

    Jovain Jovain

    ”Satusedät vauhdissa”.. Täydestä palvelusta maksut, ettei vaan velatkin ole jo saatavia.

    Kuusiuskova

    Väitätkö sinäkin saavasi aukon hinta jk-puistasi?

    Tai vielä parempaa, yhtiö maksaa korjuun ja saat hankintahinnan.

    Ai niin, näin tehdään sähkölinjojen lunastuksissa, eli silleenkö on tapahtunut?

    Jovain Jovain

    Niinhän se on, jk puusta tarjotaan alempia harvennushintoja. Jk vastaa kuitenkin taulukkohinnoissa aukkoa tai vastaava ja kauppamuotona mieluummin hankinta. Maksetut palvelut ovat vähennyskelpoisia ja vastaavasti pystykaupassa ovat yhtiölle vähennyskelpoisia.  Hankintapuusta maksetaan ja yhtiöt maksavat ostamistaan palveluista, mutta tuskin ovat ilmaisia nekään. Yhtiöt ”laskuttavat” metsänomistajille erikseen räätälöidyistä palveluistaan.

Esillä 10 vastausta, 5,171 - 5,180 (kaikkiaan 5,184)