Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 6,071 - 6,080 (kaikkiaan 6,084)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Maksaa ja kärsiä saa lihatiskiltä,  jk tarjouksessa on tukkipuuta !  Aukosta joutuu maksamaan,  ja päälle vielä kärsimään.

    Perko

    Puun myynnistä hintoineen on myös tehty sivut.  Kehumiset  siirrä sinne Visan juttujen lomaan.

    Makarov

    Justiin tuota aukkoa tuli uusimpaan osto metsään. Voinen sanoa että voittoa tuli ja ylijäämä pistetään tuottamaan kun oikea kohde sattuu kohdalle. Vaikka toki korko on onneton kun uusi metsä saatetaan alulle edellisen sukupolven puilla mutta olen silti tyytyväinen kun pääoma on saatu takaisin ja kaupanpäälle saan uuden metsän alun ja vielä pääomaa sijoittaa johonkin. Näin se ainakin omalla kohdalla aukko tuottaa

    Jovain Jovain

    Jatkuvassa kasvatuksessa on sentään vastuu puustosta, jos aikoo tuoton säilyttää ja jatkuvan. Jaksottaisessa sitä ei ole, voi tehdä aukkoa rajoituksetta ja laittaa rahat niin sanotusti liiviin. Valitettavasti toteutuu metsien hoidon ja tuoton kustannuksella. Se on huono kauppa, jos ei irtoa uusi kauppa ja jää vielä sijoitettavaksi. Aukkoa on tuloillaan ja on tilakaupassa enemmän sääntö kuin poikkeus, moto paikalle.

    Makarov

    Erikoinen ajatusmaailma Jovainilla vastuusta puustosta. Minun vastuu puustosta on se että istutan vanhan tilalle uuden ja hoidan sen vastuullisesti niin kuin tähänkin asti. Puu on uusiutuva luonnonvara joka kasvaa varsin joutuisasti takaisin kun uudistamisen tekee oikein.

    Jovain Jovain

    Niin se on jatkuvassa kasvatuksessakin, vastaaviin tuloksiin päästään sielläkin. Oli yleisellä tasolla ja kyllä sieltä huomautettavaa riittää. Olisi syytä vähän himmailla, hidastaa vauhtia. Väittämiä ovat jaksottaisen tuloksetkin ja varsinkin, väitöksenne, jk metsänhoidon ala-arvoisista tuloksista. Turha siitä on meitä kiitellä, osoittakaa kiinnostuksenne niille tahoille, jossa nykyisistä huonosti toimivista jk metsänhoidon suosituksista on päätetty.

    Kuusiuskova

    Suurin vastuu on mielestäni omille lapsille, heiltä metsäni ovat lainassa, toivottavasti jätän metsäni entistä puustoisempina heille, ja se ei onnistu harsimalla… anteeksi, siirtymällä jk.

    Jovain Jovain

    Se on tullut selväksi, pidä vaan omanasi, mutta näin yleisellä tasolla, tuskin on kannatusta, että Suonmen metsät jaksottaisen metsänhoidon periaatteiden mukaisesti tullaan hoitamaan. Eivät sitä ole koskaan olleet ja tuskin sitä tulevat olemaan. Euroopassa kuusen viljelystä ollaan luopumassa.

    Perko

    Suomen metsiin muodostunut kuitutuotannon monopoli on osoittautunut taloudellisesti ja ekologisesti kestämättömäksi. Kun toimijoiden on annettu vapaasti määrätä ja laskea kulunsa miten haluavat, on toiminnasta tehty metsänomistajille täysin tappiollista. Tämä taloudellinen ahdinko johtaa siihen, että välttämättömät metsänhoidon työt ja korjaukset laiminlyödään suuren työmäärän ja olemattoman tuoton vuoksi.   Teollisuus väittää nykymallin olevan tehokas, mutta todellisuus kentällä on toinen: esimerkiksi tuottavan  puun todellinen laadullinen kasvu ja järeytyminen on hitaampaa kuin julkisissa puheissa annetaan ymmärtää.

    Sen sijaan entinen jatkuvan kasvatuksen  tuotantomalli on todistetusti kannattavaa, sillä siinä säästytään kalliilta uudistamiskustannuksilta. Kun tähän yhdistetään oikeaoppinen ennakointi ja oikea-aikaiset poimintahakkuut, puuston arvokasvu on parhaimmillaan lähes kaksi kertaa nopeampaa kuin monopolimallin nuorissa kuitupuupusikoissa.

    Tämän  politiikan lopullinen niitti on hälyttävä: laadukas, rakennuspuuksi sopiva tukkipuu uhkaa hävitä metsistämme lopullisesti. Kun arvokas tukkipuu korvataan pelkällä massatuotannolla, romutetaan samalla suomalaisen puujalostuksen arvo ja tulevaisuus.  Kuiduntuotantoon kytkeytyvät laajat avohakkuut viimeistelevät tämän tuhon aiheuttaen korvaamattomia haittoja luonnon monimuotoisuudelle ja vesistöille.

    Kuusiuskova

    Ihan tiedoksi, Suomen metsissä on enemmän tukkkipuuta kuin ikinä. Ja se on jaksollisen kasvatuksen ansio, ei teidän jk. Ja edelleen tukeista maksetaan mottien mukaan, ei laadun, joten mo kannattaa järeyttää puunsa mahdollisimman nopeast.

    ”esimerkiksi tuottavan  puun todellinen laadullinen kasvu ja järeytyminen on hitaampaa kuin julkisissa puheissa annetaan ymmärtää.”

    Ja lähde tälle väitteelle? Itse voin todeta että järeytyminen on jopa nopeampaa (mitä oletin) riittävästi harvennetuissa kuusikoissa. Itsekin olen kaatanut 28v kuusia josta on lähtenyt kaksi järeää tukkia.

Esillä 10 vastausta, 6,071 - 6,080 (kaikkiaan 6,084)