› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 6,281 - 6,290 (kaikkiaan 6,306)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • suorittava porras suorittava porras

    ….ja ne vähätkin taimet vaativat vähintään sata vuotta kasvuaikaa varttuakseen myyntikelpoisiksi…ellei ötökkä iske iältään  biologisesti vanhoihin puihin jo sitä ennen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minusta se on aika ylevää, että meillä puuntuottajat ja puutuotteiden valmistajat ovat samassa veneessä soutamassa samaan suuntaan.

    Toinen hyvä periaate: jk voi halutessaan käyttää siellä missä se toimii niin kauan kuin se toimii. ”Halu” riippuu itse kunkin arvostuksista ja tavoitteista.

    Jk kannattajat vaikuttavat väittävän, että mallissa yhdistyy korkea tuotto ja matala riski. Puustopääoma on kuitenkin melko suuri, eli pääomaa paljon kiinni metsässä. Ainakin jos noudatetaan Jovainin suosituksia noin 200 kuutiometrin keskitilavuudesta, joka on yli puolet korkeampi kuin kaikkien metsien keskitilavuus (vähän yli 120 m3) metsämaalla nyt. Pistää miettimään…?

    mehtäukko

    …Paitsi kaksosten päätön mustamaalaus.

    Toinen toitottaa alati jatkuvia korruption loukkuja, kusetusta ja teollisuuden välistävetoja puukaupoissa. Lajittelulinjastot ovat milloin toimimattomina, milloin tukossa!

    Toinen ajaisi kaiken kuiduttavan jalostuksen jk:n suohon.

    Kuusiuskova

    No on se hyvä ettei niiden tartte myydä puita, toinen sanoi ettei enää omista metsää ja toinen harrastaa vaan satumetsiä. Itse mietin et pitäisikö taas myydä leimikko, se on sitä jatkuvaa puun myyntiä.

    Visakallo Visakallo

    Kun ei omista metsää, eikä ymmärrä optimaalisen kehitysluokkajakautuman ideaa, alkaa kirjoitella kuin Perko.

    Perko

    Metsätietämättömyydellä tykätään paukutella henkseleitä ja kehua jaksollisen kasvatuksen hurjia päätehakkuukuutioita – jopa 600 mottia hehtaarilta. Mutta ei tiijä mittää  hän! ? Se  maksaa sille metsänomistajana pitkän pennin.  Aitatolppakin  toimii älylykäämmin.

    Kun  lasketaan ja katsotaan sijoituksen todellista tuottavuutta, tuo mahtava motti-ilo muuttuu nopeasti paskaiseksi tulokseksi ja sijoitustuotot painuvat lopullisesti miinukselle  vuosikymmeniltä– ilo ja hyöty jää kehumiseen.

    mehtäukko

    Sinun mielestähän kaikki muu on paskaista tulosta.

    Kohtuulliset kuutiot riittää ratkaisuun maan tuottokyvyn mukaisesti ja toimet oikein tehden kaikkialla metsissä, sillä se on vain yksi osatekijä kokonaisuudessa. Jk:ssa on vain nk. hupainen peitteisyys ja kaikki muut vahvuustekijät ovat ainoastaan jaksollisen ominaisuuksia.

    Sitä et ole pystynyt etkä pysty kiistämään.

    Jovain Jovain

    Valitettavasti jatkuvaa hypetystä perättömien väittämien puolesta. ”Toimii niin kauan kuin toimii”, saahan sitä toivoa, jk metsä ei ole hiipuva. Vaatii puustopääomansa, jos mennään alemmilla puustoilla, luokitellaan vaajaatuottoiseksi. On tänne annettu lukuja, oli 13 keskipuustolla 235, oli 11/200 keskipuustolla.  Paremmissa tuotoissa mitä tänne on kerrottu, siellä ne ovat olleet hoitotavasta riippumatta, keskipuustoissa 150-250. Onhan se tuplat lakirajoihin ja valtakunnan metsien keskipuustoihin.

    Visakallo Visakallo

    Mitä mieltä Perko olet omasta mielestäsi oheisesta kommentoinnistasi toisia keskustelijoita kohtaan? – Onko se mielestäsi kovin sivistynyttä ja älykästä tekstiä?

    ”Mutta ei tiijä mittää  hän! ? Se  maksaa sille metsänomistajana pitkän pennin.  Aitatolppakin  toimii älylykäämmin.”

    Perko

    Avohakkuumallin 30–49 vuoden odotusaika ja tyhjät aukot tuottavat 0 euron myyntituloa samalla kun pelkät alkuraivaukset, maanmuokkaukset ja istutukset kerryttävät korkoineen 6 500 – 9 600 euron suuruiset hehtaarikohtaiset menot. Samaan aikaan jatkuvassa kasvatuksessa tilille virtaa 8–12 vuoden välein varmaa ja toistuvaa 4 000 – 6 800 euron tukkivaltaista myyntituloa metsän joka ikisestä kohdasta ilman yhdenkään euron perustamiskustannuksia. Arvokasvu loikka tuottaa yli 300 % hyvää! Vain idiotismi on enää este ettei hyödynnä tätä.

    Totta on  arkisuus,  mutta sillä kiellä jota lukijat ymmärtää, voidaan aitatoppaa vaihtaa   toiseen potenssiin; Pariisilainen  valotolppa  on sivistyneempi,  ja tehty puusta Suomessa.

Esillä 10 vastausta, 6,281 - 6,290 (kaikkiaan 6,306)