› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 6,511 - 6,520 (kaikkiaan 6,522)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo Visakallo

    Kuusiuskovalle: Ihan hyvässä mallissa olevia tukkikuusikoitahan ne ovat. Osa istutettiin normaalisti tavallisilla kuusilla, mutta riippakuusikot istutettiin 3000 kpl/ha tiheyteen. Siihen aikaan tutkittiin happosateiden, -joiden piti tappaa Suomen metsät pystyyn, vaikutusta kuusiin. Kolmas harvennus on nyt parin vuoden sisällä, ja päätehakkuu 2040-2045 paikkeilla.

    Kuusiuskova

    Meillä löytyy sekä 88 että 89 istutettua kuusikkoa, molemmat harvennetaan viimeisen kerran (toivottavasti) tänä talvena ja 10v päästä laitetaan pinoon. 88 istutettu kuusikko on jostain syystä kasvanut huomattavasti paremmin kuin 89 istutettu, syynä lienee korkeampi istutustiheys nuoremmassa. 88 istutettu on jo nyt yli 22m, rklpm n 27-35cm. Periaatteessa täyttää jo vanhan lain uudistusläpimitan, mutta tarkoitus kasvattaa sinne 40cm. Sen sijaan vuotta nuorempi on kyllä kanssa yli 20m, mutta rklpm vaan 22-28 cm.

    konstapylkkerö2

    Mitä korkeampi on korkovaatimus ( laskentakorko) sitä aikasemmin tehdään päätehakkuu. Itse olen tehnyt päätehakkuun yhteen 50 v. kuusikkoon ja yhteen saman ikäseen männikköön. Itse olin aikoinaan istuttamassa molempia.

    Kuusiuskova

    Minä tein 22 päätehakkuun 45v kuusikkoon, puut oli 26m pitkiä. Nyt tilalla 1,5m taimikko.

    konstapylkkerö2

    Nykyään voi tehdä, kun metsänkasvatus olosuhteet, -tekniikka ja jalostus on ihan eri tasolla kuin pari nimeltämainitsematonta inttäjää tajuaakaan.

    Jopa niin pohjoisessa kuin minun metsät on, voi hakkuita tehdä paljon aikasemmin kuin esim. 60-70- luvulla.

    Kuusiuskova

    Näinhän se on, nämä pari on jumiutunut 60-luvulle.  Kattelin just tänään pojan kanssa (joka reilu parikymppinen) nuorta 11v koivikkoa mitä hän oli mukana istuttamassa nuorena poikana, ei tahtonut uskoa silmiään miten hyvin ovat kasvaneet ja talvella päästään ensiharventamaan niitä.

    Jovain Jovain

    Aika kyseenalaista metsänhoitoa, jos metsä on pidettävä taimettumisvaiheessa kokoajan, on suositusten mukaista. Jk metsä uusiutuu muutenkin, ei sen tarvitse olla kokoajan ja kauttaaltaan taimettumisvaiheessa. Valitettavasti puustopääomien puolittaminen jättää ison aukon laskelmille, olkoon nyt vaikka vaihtoehtoisten korkotuottojen ja sijoitusten muodossa. Metsänhoito kärsii ja ei anna sitä tulosta, joka muutoin olisi odotettavissa.

    konstapylkkerö2

    Riittää heikentämään kokonaiskasvua, kun se taimettumisvaihe tulee , harsintaoppien mukaan, jokaisen harsintakerran jälkeen. Jos pidetään yllä suurta puustopääomaa, pääomakulut nousee liian suuriksi tuoton kannalta ja ”bonuksena” taimettumista ei tapahdu .

    Jovain Jovain

    Näkyy Suomen metsien tilassa, lähentelee jo ”neroutta” metsänhoidossa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    konstapylkkerön kanssa samansuuntaisiin johtopäätöksiin päätyi vertaileva laskelmani Sahala vastaan jatkuva kasvatus. Kaikkea hyvää ei voida maksimoida yhtä aikaa, vaan joudutaan tekemään valintoja – aivan kuten metdätalouden tavoitteissa muutenkin.

Esillä 10 vastausta, 6,511 - 6,520 (kaikkiaan 6,522)