› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 9 vastausta, 6,551 - 6,559 (kaikkiaan 6,559)
1 2 3 … 654 655 656

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 28.10.2026, 11:07

    Kysymys ei liity  jk  puustoon .   Aukeat paikat eivät tuota 50 vuoteen  taloudellista hyötyä puilla!   Eikä sen jälkeen  peitä korko kuluja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.10.2026, 11:12

    Millä metsänhoitomallien paremmuus ratkaistaan? Hyötyfunktiollako? Puuta ja euroja voi saada molemmilla malleilla ja niiden lisäksi muita omistajaa tai yhteiskuntaa kiinnostavia asioita. Niiden välillä joudutaan tekemään kompromisseja. Kaikkien hyötyjen tuotantoa ei voida maksimoida yhdellä kuviolla eikä yhdellä metsätilallakaan. Pitää miettiä asioita myös maakunnan ja Suomen tasolla ja ilmastohyödyissä maapallon tasolla.

    Luulin että liioittelin kovasti, ja nyt Visakallo kertoo että rauduskoivu kasvaa jo ensimmäisen kymmenen vuoden aikana senttiä ja metriä vuodessa. 😳 Perko ja Jovain käykää katsomassa Lukijoiden kuvista tuore kuusen kuva: Kyllä lähtee. 🥳

    suorittava porras suorittava porras 28.10.2026, 13:22

    Joskus näkee kommentteja siitä, miksi metsäyhtiöt hakkaavar metsiään aukoksi ”liian nuorina”. Perusteluina yhtiöt ovat esittäneet, että puut ovat varttuneet hakkuukypsiksi aiempaa nopeammin ja kasvu on alkanut jo taantua. Mielenkiintoisin näkökulma oli kuitenkin yhtiön metsäekonomistin väite, että jos siirrettäisiin hakkuuajankohtaa nykyisestä kymmenellä vuodella eteenpäin , olisi kantohinnan oltava kaksinkertainen saman taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi. Siinä väitteessä onkin jatkuvan kasvatuksen lahkolaisille nielemistä, kun heidän menetelmällään puu tarvitsee kaksinkertaisen ajan kasvaakseen ”aikuiseksi”, verrattuna jaksottaisen menetelmän tuottamiin puihin (50 v / vert 100v) .

    Perko 28.10.2026, 13:47

    Kun omat reaaliaikaiset rahantuottoluvut ja metsätilan todellinen kannattavuus ovat täysin hämärän peitossa, on tietysti kätevää siirtää maalitolpat maakuntatasolle ja alkaa hallita puolta maailmaa säätä myöten.

    Jos metsänarvioinnin perusteet ja investointien nettonykyarvot sakkaavat jo yhden tilan tasolla, globaalien ilmastohyötyjen mikromanageeraus on pelkkää teoreettista sumuverhoa. Parasta on, että te siellä mielikuvissanne jatkatte kuvien ja  kasvattamista taimiopilla rahatta – me täällä käytännön maastossa keskitymme myymään järeää tukkipuuta, joka tuo konkreettista tulosta ilman maailmanparannusretoriikkaa.  Metsä on silti  luonnonmukainen hiilinielu  kakkine lintuineen.  Kuusen kuvassa on tuhottu metsä!   Huomasitteko.

    Pöllinlukijan teoria ei pidä paikkaansa. Kasvu on jatkuvan kasvatuksen (jk) puustoissa nykyisin kaiken aikaa moninkertainen juuri siinä osassa, joka tuottaa rahaa  nopeasti   – se näkyy selvästi lustokuvastani. Visapään latvus on tietysti jalostettuna ja saunarituaaleissa arvokas, mutta se puoli kuuluu jatkojalostukselle, ei tähän metsäkeskusteluun.

     

    suorittava porras suorittava porras 28.10.2026, 14:23

    Perkon menetelmällä puu kasvaa kiinnon rungoksi sadassa vuodessa, mutta jaksollisessa puu saavuttaa samat mitat 50 vuodessa. Kummassako menetelmässä puu kasvaakaan nopeammin???

     

    Perko 28.10.2026, 14:28

    Ekologisesti ja biologisesti katsottuna metsä ei ole vain puita tai puuntuottoa, vaan monimutkainen ekosysteemi. Ekologisessa määrittelyssä korostuvat:
    • Monikerroksisuus: Metsään kuuluu pohjakerros (sammalet, jäkälät), kenttäkerros (varvut, ruohot), pensaskerros ja puukerros.
    • Lajien vuorovaikutus: Puiden, aluskasvillisuuden, eläinten, hyönteisten ja maaperän sienirihmastojen välinen jatkuva yhteiselo.
    • Jatkuvuus ja lahopuu: Erityisesti luonnontilaisissa ja vanhoissa metsissä kriteereinä pidetään eri-ikäistä puustorakennetta, puuston korkeaa ikää sekä runsasta pysty- ja maalahopuun määrää, jotka ylläpitävät metsälajiston monimuotoisuutta.

    Metsämaa (Se varsinainen metsä)

    Maa on virallisesti metsämaata, jos kasvupaikalle sopivan täystiheän puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu on vähintään 1,0 kuutiometriä kuorellista runkopuuta hehtaaria kohden (1,0 m³/ha/v).   – Uudella istutustaimikolla vuotuinen puuntuotto eli kuutiokasvu hehtaaria kohden on ensimmäisinä vuosina pyöreät 0,0 kuutiometriä (m³/ha/v).

    suorittava porras suorittava porras 28.10.2026, 15:02

    Jk- metsässä taimen kuutiokasvu on nolla lähes 40 vuotta. Järeytyminen alkaa vasta silloin, jos alkaa ja valmista on aikaisintaan sadan vuoden kuluttua. 1,5 metrisen jk- taimen ikä on keskimäärin 40 vuotta.Samassa ajassa jaksottaisen puu on jo lähes hakkuukypsä.

    Perko 28.10.2026, 16:18

    ”Harsiminen” aukoksi  on hävitys  josta ei seuraava kasvusto  selviä  plussalle!    Timppa on sen osoittanut  brutto tuloksena.  Kellään muulla ei ole ollut todellista eurotulosta.   Verottaja kertoo samaa.

    oksapuu 28.10.2026, 16:25

    Paikallinen pankki tarjoaa määräaikais talletukselle 4% korkoa ja iso firmakin taannoin puukaupparahalle 5% .

    ”Aukeat paikat” jne…

Esillä 9 vastausta, 6,551 - 6,559 (kaikkiaan 6,559)
1 2 3 … 654 655 656