Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 751 - 760 (kaikkiaan 2,074)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • mehtäukko

    Mikäs sekotus nyt on taas käynnissä?

    A.Jalkanen

    Miten niin ei edellytetä uudistumista. Avohakkuiden pitää aina uudistua – luontaisesti tai viljellen.

    Jovain, tarkoitatko nyt sitä metsälain kohtaa että jiikoo-hakkuussa ppa saa mennä alas vaikka taimia ei ole valmiina? Eli pitäisikö lakia tältä osin muuttaa: edellyttää että taimia on valmiina jiikoo-hakkuussa ja/tai nostaa pohjapinta-alan rajaa? Missä vika, metsälaissa vai siinä että taimia ei synny?

    Nostokoukku

    Nykyisenä aikakautena, kun tekoäly jyllää, digitalisaatio on metsätiedossa avainasemassa, satelliitit kuvaavat metsiä yhä pienemmistä ruuduista ja supertietokoneet laskevat hetkessä kannattavuuslaskelmia erilaisilla korkokannoilla ja erilaisilla kasvu- ja hintaennusteilla, niin metsälain tulisi ehdottomasti hyväksyä kasvatettavaksi myös virtuaaliset taimet. Vasta sitten paketti olisi täydellinen ja digimaailman mukainen.

    Jovain

    Poimintahakkuita ja pienaukkoja ei luokitella avohakkuisiin ja niiltä ei edellytetä uudistumista/uudistamista. Niitä kuitenkin tehdään, ilman jk metsälle asetettavaa vaatimusta. Vika on laissa ja siinä, että taimia ei synny. Ennen aikaan tehtiin paljon pienaukkoja, mutta ei yhtään (niin väitän), ilman vapautettavaa taimikkoa tai nuorta metsää. Tehtiin myös paljon siemen- ja suojuspuuasentoja ja varttuneiden metsien edelleen kasvatusta, niiltä myös vaadittiin uusiutumista. Kummajainen metsälaissa on tällä hetkellä, että jk metsää lähdetään perustamaan. Jk metsä harvoin tulee sitä kautta, vaan on syytä mennä metsän luontaisten vaihtoehtojen kautta.

    Metsuri motokuski

    Jos niille ei edellytetä uudistamista niin lähtökohta kuitenkin on että ne uudistuvat luontaisesti. Se että uudistuuko ne luontaisesti on sitten eri asia. Minulla on lähinnä omakohtaisia kokemuksia tuulituhopienaukoista. Kyllä ne ainakin meillä on  huonosti luontaisesti uudistuneet.

    Mitenkä niitä jk metsiä voi muuten tehdä kuin alkaa perustamaan ? Metsät ovat pääosin jaksottaisesti perustettu ja jos jk:ta haluaa niin pakkohan ne ovat perustaa. Varmaan perinteisiä jk metsiä voi löytyä luonnonsuojelualueilla joita aikoinaan harsittiin ennen kun ne suojeltiin.

    A.Jalkanen

    Jos jk:lle ei ole valmiina edellytyksiä, ihan alan asiantuntijatkin tarjoavat neuvoksi avohakkuuta. Avoalaa aletaan sitten kehittää erirakenteiseksi ja sekapuustoiseksi – niin ettei ainakaan heti kuusetu umpeen.

    mehtäukko

    ”..ja niiltä ei edellytetä uudistumista/uudistamista. Niitä kuitenkin tehdään, ilman jk metsälle asetettavaa vaatimusta. Vika on laissa ja siinä, että taimia ei synny…”

    Kyllähän vika on yksin sen toteuttajassa. Voiko suurempaa itsensä kusetusta olla, kun aletaan nojailemaan (niillä puujaloilla) muka taimistojen odotustilaan…ja taimia ei synny. Laki ei varistele ja idätä siemeniä.

     

    A.Jalkanen

    Perko voisi lukaista jutun Osaran aukeista. Siellä yritettiin aluksi uudistamista käyttäen kulotusta ja kylvöä, mutta siirryttiin 1960-luvulla aurauksiin ja männyn istutuksiin ja tulokset paranivat. Nyt alueet on jo kertaalleen harvennettu ja päätehakkuuiäksi arvellaan 70-80 vuotta. En tiedä missä päin maata Perkon alueet sijaitsevat, mutta ”osarointien” tulos on yllättävän hyvä.

    Jaksollisen mallin ensimmäistä hakkuutuloa saadaan pohjoisessakin osassa maata ja karummillakin männyn kasvupaikoilla viimeistään 30-40 vuoden kohdalla, etelässä ja rehevällä maaperällä paljon aikaisemmin. Uudistamiseen kannattaa sijoittaa sitä enemmän mitä matalampi on laskentakorko ja mitä parempi on sijainti (lämpösumma ja kasvupaikka).

    http://www.maatilanpellervo.fi/2014/10/02/osaran-aukeat-varttuvat-paatehakkuuikaan/

    Kalle Kehveli

    Osaran aukeilla paljon kulkenut ja kyllähän siellä menestysresepti oli syväauraus. Metsät olisi vielä paljon parempia, jos taimiaines olisi ollut parempaa, mutta taimista oli silloin huutava pula.

    Perko

    Osaran aukeista; olen sen selannut.   Yllättävän hyvä  kun vaatimukset  sopeutetaan.  Sahalaatuista puu on noin  1/3 , ei haitta kun polttopuulla saa lähes saman.  Metsätutkijan mukaan  sijoitus nykyrahassa  on ollut ~10 k€ /ha .  Siitäkin saatiin oppia, pitäis vaan osata käyttää.  Puusto on siistinnäköine  ohiajellessa haittavaikutusta en ole kokenut.     Norjassa ja  pohjoisessa käydessä  nautin niistä Sevettijärveen  maisemista ovat melko vastakohta omaan kasvua rönsyilevään Karjalan lehtoon.

Esillä 10 vastausta, 751 - 760 (kaikkiaan 2,074)