› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon uudistaminen

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 59)
1 2 3 4 5 6

  • Aukon uudistaminen

    Lähetetty: 18.2.2026, 15:38

    Merkitty: 

    Pinta-ala on 1 hehtaari, sen voi uudistaa Koivulle, Kuuselle, mänty ei ole järkevä.

    Olen miettinyt noita kustannuksia, jos en tee mitään, varmasti uudistuu, samanlainen kohde on naapurin maalla noin 200 metrin päässä. Uudistaminen ei ole ongelma, saatika menetelmä, hakattu on. Miten lasketaan kustanniukset ja kannattavuus tarkasteltuna vaikkapa siten että seuraavan kerran hakattaisiin aukoksi viidenkymmenen vuoden kuluttua? Toteutuneita ksekihintoja voisi käyttää paljonko taimet maksaa keskimäärin, tai maanmuokkaus ja taimikonhoidot. Niin ja siten sen laskelman voisi tehdä että käytettäisiin niitä hintoja jotka ovat ns keskimääräisiä, esimerkiksi jos ko alue olisikin 5 tai 10 hehtaaria.

    Tekijä
    Tomperi Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras suorittava porras 21.2.2026, 09:14

    Perkon kommenttiin

    Entäpä ,kun ne taimet jäävätkin tulematta? Puuton alue kasvaa ja vähiin käyvä isompi puusto vähinerin loppuu. Tyhmempi valitettavasti tajuaa asian vasta siinä vaiheessa, kun on pakko turvautua istutuksiin ja todella järeisiin kasvun varmistamistoimiin.

    Sinä muuten alkaa perkolaistenkin puntti tutista metslain päivittämisen myötä, kun riittävästä taimettumisesta aletaan vaatia näyttöjä eikä tyydytä pelkkään toiveajatteluun , että jotain tapahtuisi joskus.

    Perko 21.2.2026, 09:46

    Luonnon omat taimet ( paikalliseen ilmastoon, maaperään tottunutta lehtipuuta tai kuusta) leimattiin ”roskapuuksi”. Ne piti poistaa määräajoin raivaussahalla, vaikka ne olisivat kasvaneet ilmaiseksi. Se oli kuin olisi polkenut polkupyörää, josta joku on irrottanut ketjut: kova työ, mutta liike on vain näennäistä.
    Tilalle oli pakko ostaa  taimia ”poliittisesti ohjatun” taimitarhajärjestelmän kautta. Tämä loi tilanteen, jossa metsänomistaja ei ollut enää metsänsä herra, vaan järjestelmän asiakas – tai oikeastaan maksumies. Se oli monopolikauppaa, jossa luonnon oma ilmainen siemenpankki julistettiin laittomaksi tai vähintäänkin huonoksi.  Huijaus  elää vieläkin!

    Perko 21.2.2026, 10:04

    Mikko voisi uudistaa ajanmukaiseksi; https://www.metsalehti.fi/artikkelit/5-kysymysta-metsanhoidon-kustannuksista/

    Lisätä juttuu puolueettoman vertailun muista menetelmistä!  Käsitellä myös metsän tulojen nopeutta.

    konstapylkkerö2 21.2.2026, 10:16

    Tulojen nopeus ja määrä on Perkolta itseltään unohtunut. Päätehakkuutulot voittaa selvästi pitkän aikaa erissä saatavan pienemmän tulon . Korkolaskenta pitää opetella ennen kuin tulee kehumaan tulojen nopeudella.

    Timppa Timppa 21.2.2026, 10:20

    Hakattiin kerran eräs entinen metsälaidun ja istutettiin siihen koivut.  Kyllä siihen puuta kasvoi luontaisestikin.  Nimittäin leppää.  Siinä sai meikäläinen kesäloma-ajoiksi kuntoilua ja talven aikana kertyneet ylimääräiset läskitkin hävisivät.  Koivut on hakattu ja uudet istutettu.  Nyt tilanne on helppo, kun koivikko hävitti sen lepikon.  Ei muuten syntynyt alikasvuskuusikkoakaan.  Maapohja on niin rehevä, ettei kuusi pysty luontaisesti taimettumaan.

    Jovain Jovain 21.2.2026, 10:56

    Mitkä pienemmät tulot? Se on kannattavaa ja tulosta tuottavaa pitää yllä jatkuvasti tuottavaa metsää. Kulut ovat vähäiset ja ajan menekkiä ei ole, pientä siistimistä korjuun jälkeen ja tuloa määräajoin pitkässä kierrossa, yli kiertoaikojen ja jopa yli sukupolvien.  Täällä käytetään paljon erilaisia väittämiä, jotka eivät pidä paikkaansa. Hoidetut jk metsät eivät ole hiipuvia. On ollut molempia hoitomuodon metsiä ja hoidon painopiste on peitteisen puolella. Toki viljelytoimilla tuettuna.

    Perko 21.2.2026, 11:08

    ”Korkolaskenta pitää opetella ennen kuin tulee kehumaan tulojen nopeudella.”  Noin on, harjoitelkaa ja laskekaa 5 % menoista ja tuloista!

    Kertoo sitten mitä näytti.

    konstapylkkerö2 21.2.2026, 12:15

    Juuri pääsin kertomasta niin Perko esittää päätöntä laskemista. Tietenkin tuloista vähennetään heti aluksi menot ennen korko laskua. Mene kouluun . Sama Jovainille.

    Perko 21.2.2026, 13:41

    Miten se menneistä myyneistä lainaus / tuottavuus ja korot suhtautuu vuosituottoon?  Paljonko on kertynyt paljaaksihakkuun jälkeen rahaa hehtaarilta 10 vuoteen?  sitten  seuraavat 30 vuotta?  Huovisen Konstaa käyttävä häpäisevät  kyvyt viittaa enempi verkon merkkiin.

    Perko 21.2.2026, 17:09

    Mistä  pitäis’ kilpailla kun on puiden kasvusta ja tuottavuudesta juttu menossa.  Moneen kertaa näytetty selkee tuttavuuden ero jonka verottaja on vahvistanut.  Jatkuvana kasvu  tukkipuuta on  mahdollista 17 m3 /ha 80 € metsäkeskuksen mittauksella. Miksi näistä tarvitsee  kilvata.  Voisi tuota vielä trimmata, näin tasmanian männyssä niin vahvat lustot että pitää tutkia lisää.  Olisi hienoa saada laajasti hyvää tuottavuutta pitkän routakauden jälkeen ja puunmyyjille kunnolliset tulot.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 59)
1 2 3 4 5 6