› Keskustelut › Metsänhoito › Avohakkuut historiaan?

Viewing 10 replies - 121 through 130 (of 292 total)
1 2 3 … 12 13 14 … 28 29 30
  • Timppa 14.11.2019 at 16:06

    Meillä luonnontuotteiden siis marjojen ja sienien keräysarvo on enintään tuhannesosa puun myyntituloista, joiden arvo kymmenkertaistuu jalostusketjussa.

    suorittava porras 14.11.2019 at 16:12

    Onkohan tuo avohakkuista pidättäytyminen ensimmäinen askel tuhota maamme metsäteollisuus kokonaan ?Kun tapa yleistyy ,todetaankin ,että harvennus- ja harsintahakkuista aiheutuva hiilijalanjälki on liian iso . Tämän perustella kaikki hakkuutoiminta muuttuukin  epäsuotavaksi.

    Ei ole syytä antaa pahalle edes pikkusormea . Avohakkuut tulee sallia edelleen myös valtion mailla.

    sitolkka 14.11.2019 at 16:14

    Tilanne on tosiaan ollut hyvin erilainen maan eri osissa. Pohjoisessa ei ollut samassa mitassa kaskitaloutta ja siellä oli takamaita, joissa suuria ikimetsiä. Mutta etelässä maa on ollut voimaperäisemmin kaskitalouden piirissä. Tosin oliko tuhat tai vaikkapa kaksi tuhatta vuotta sitten edes liiemmin kaskiviljelystä. Vähäistä se lienee ollut kun maan väkilukukin on ollut hyvin pieni. Eli se on vähän aikajänteestä kiinni millä asiaa tarkastelee.

     

    Remie 14.11.2019 at 16:22

    Odotin kovin että päästään maan pinnalle. Mustikanvarvut kun on 70 senttisiä ja peittävät koko metsän niin sehän sitoo hiiltä hitosti, siihen kun lisätään vielä kanervikko niin puut jäät toiseksi. Puita on siellä täällä mutta aluskasvillisuus peittää kaiken. Ei ihan merkityksetön seikka. Päätehakkuun yhteydessä kaikki tuo hiili vapautuu ilmaan, myös juuristosta. Nämä puuttuu laskelmista.

    Timppa 14.11.2019 at 16:59

    Puita on siellä täällä mutta aluskasvillisuus peittää kaiken. Ei ihan merkityksetön seikka. Päätehakkuun yhteydessä kaikki tuo hiili vapautuu ilmaan, myös juuristosta. Nämä puuttuu laskelmista.

    Meillä ei päätehakkuumetsissä ole yleensä mitään varpuja.  Kuusikoissa yleensä vain sammalta.  Männiköissä vähäistä varpukasvillisuutta.  Hakkuun jälkeen kyllä monenlaista kasvillisuutta.  Mustikkaa, kanervaa, puolukkaa, vattua, saniaista, heinää

    Remie 14.11.2019 at 17:03

    Vai niin. Täällä ei ole päätehakkuun jälkeen kuin horsmaa ja heinää. Teillä onkin sitten mänty kankaat. Meillä rehevät kuuset ja runsaasti aluskasvillisuutta.

    sitolkka 14.11.2019 at 18:05

    Kyllähän tuoreen kankaan vanhassa männikössä on usein hyvinki vankka varvusto.  Samoin sekametsässä. Sulkeutunut kuusikko usein varvuton, mutta harvemmassa kuusikossakin usein kovasti varpua.

    Remie 14.11.2019 at 18:16

    No sieltähän tuli se kaipaami tieto. Bysselin päättäjät saavat laskea uudestaan hiilinielun Suomelle. Oletettavasti meillä onkin kaikki kunnossa, kunhan saavat itse neutralisoitua omat hiilensä ja lantansa siellä autuaassa etelässä.

    Puuki 14.11.2019 at 18:37

    Siihen vipuun ei pidä mennä, että luopumalla avohakkuista poistuu avohakkuista johtuvat ongelmat ilman, että tulee pussillinen uusia tilalle.

    Tuo on ihan totta.  Jossain esityksessä on ollut esim. kuvia jk-metsästä kehujen kanssa kuinka hakkuutulot on melkein samat kuin jos olis tehty avohakkuu. Harsittu kuusikko karsean näköinen.  Saman näköisiä kuin vanhat kuvat pilalle harsituista metsistä vuosikymmenten takaa.   Opiskeluaikoina käytiin muutamassa kohteessa katsomassa vastaavia kohteita, kun oli tehty mä-siemenpuuhakkuu-tyylinen hakkuu kuusikkoon. Se vastaa harsittua metsää.  Puolet oli nurin kuusista .

    Juurikarikkeesta jää osa pysyväksi hiilivarastoksi ja painuu maahan syvemmälle ainakin turvemailla. Osa karikkeen hiilestä haihtuu ilmoille.    Osa puun hiilestä jää pitkäksi aikaa kantoihin ja paksujuuriin vaikka runkopuu otetaankin käyttöön.   30 rklpm:n männyn kannossa ja paksujuurissa on yli 30 % koko puun biomassasta ja hiilestä.  Sen kokoisen puun hiilestä jää pitkäaikaiseen hiilivarastoon liki 60 % hakkuun jälkeen  (sahatavara ja kanto & p.juuret ).

     

    Remie 14.11.2019 at 18:48

    Luulen että suurin osa sahatavarasta päätyy rakennustyömaan jäte jassikkaan ja vain murto osa käytetään hyödylliseen jossa puu säilyy muutaman vuoden kunnes kärrätään kaatopaikalle. Kerrostalot tehdään jostain muusta kuin puusta ja OK-taloja ei juurikaan rakenneta. Kuormalavoihin kuluu puuta jotka käyttökerran jälkeen jäävät lahoamaan pihan perälle. Uutta puuta ei kasva samaan tahtiin vanhaa tärvätään jonne joutavaan turhuuteen kun säästää voisi puuta.

Viewing 10 replies - 121 through 130 (of 292 total)
1 2 3 … 12 13 14 … 28 29 30