› Keskustelut › Metsänhoito › Avohakkuut historiaan?

Viewing 10 replies - 131 through 140 (of 292 total)
1 2 3 … 13 14 15 … 28 29 30
  • sitolkka 14.11.2019 at 19:05

    Kyllähän ne harsitut kuusikot tuoreessa muistissa on. Niitähän uusittiin aina 2000-luvulle saakka ja osa on vieläkin pystyssä.

    Puuki 14.11.2019 at 19:06

    Puukerrostalojakin tehdään Suomessakin vaikkakin ollaan siinä vähän jälkijunassa esim Ruotsiin verrattuna.  Puuta vois kyllä säästääkin ja parhaat osat eli tyvitukit käyttää vain arvokkaimpien tuotteiden tekoon.

    Hirsirakennukset säilyy satoja vuosia, jos ei panna pilalle liian aikaisin. Kerrostalojen massiivipuulevytkin on pitkäikäisiä.  Sisäpaneelit ym. listat joita tehdään laatupuusta säilyy nekin n. 30 vuotta keskimäärin, miksei piedempäänkin kierrättämällä tai muuten hyvin hoitamalla.

    On pystyssä harsimalla aikoinaan hakattuja metsiä jonkin verran siellä täällä vieläkin.  Tervan polttoon hakattiin ensin männyt ylispuuhakkuilla ja sitten myöhemmin määrämittahakkuilla isoimmat puut sahapuiksi.   Niistä kannattaisi innokkaimpien harsintahakkuiden kannattajien käydä katsomassa mallia.  Mm. V. Niiinistö ja S. Pietikäinen  saisi arvokasta oppia Suomen metsistä joista on tullut heille iso ongelma  jostain syystä.

    Kaikki jk- hakkuut ei epäonnistu kuitenkaan,  että ei kannata ihan yleistääkään.  Mutta monta mutkaa onpi eessä, jos siitä yritetään valtamenetelmää saada kielloilla yms. saada aikaan.

    Gla 15.11.2019 at 04:20

    Valtioneuvoston raportti luonnontuotealasta: ”Vaikka marjojen vuosittainen biologinen sato onkin Suomessa arvioitu olevan yli 500 miljoonaa kiloa ja yleensä jossain päin Suomea saadaan satoa, raaka-aineen tasainen saanti rajoittaa yritysten kasvua. Tämä siitä huolimatta, että arvion mukaan biologisesta kokonaissadosta kerätään talteen alle kymmenen prosenttia. Käytännössä marjapaikkojen sijainti ja heikko saavutettavuus aiheuttavat sen, että todellisuudessa kohtuullisin kustannuksin saatavilla oleva sato on ehkä 30–40 % biologisesta sadosta.”

    Siis tuotannosta kerätään 10%, vaikka potentiaali nykyäänkin olisi 3-4 kertainen. Tuon perusteella ei mielestäni metsänhoitomenetelmien muutos ole perusteltu sillä verukkeella, että muutos olisi eduksi marjojen kannalta edullinen. Ensinnäkään ei ole takeita siitä, että muutos lisäisi satoa. Toisekseen olemassa olevan potentiaalin hyödyntäminenhän edellyttäisi lähinnä koko Suomen asuttuna pitämistä ja metsäautotieverkoston laajentamista. Ensimmäinen seikka riippuu politiikasta, jälkimmäinen metsätalouden harjoittajien toimintaedellytyksistä. Kieltolaki ei sitä parantaisi eli johtaisi pikemminkin nykyisen tieverkoston rapistumiseen eli marjapaikkojen saavutettavuuden heikkenemiseen.

    jees h-valta 15.11.2019 at 08:25

    Piiperoitten mustikat taitaa kyllä mädätä metsään. Jos tuo on keruuosuus ja varmasti onkin, ei paljon tartte taantumista höpistä. Aivan sama mitä siellä metsässä kasvaa kun siellä ei edes marja-aikaan ketään juurikaan näe. Tuolla Pohjois-Satakunnan palstalla joskus näkee kun alueella risteilee hyvä autotieverkosto ja yleensä ne ovatkin siinä auton näköetäisyydellä. Jos joku on rohkaistunut pidemmälle roikkuu puiden oksilla vessapaperia reitin merkkauksena. Eikä kerätä edes lähteissä pois.

    Remie 15.11.2019 at 08:59

    Laita tien viereen ohjeet kuinka auto merkataan Google karttaan , auto löytyy 100% varmuudella. Vielä kun käyttää patikka moodia niin voi etsiä pudottamaan avaimia,  ja löytyy kun vain katsoo maahan. Tekniikka on olemassa kunhan vain käytetään. Puhelimessa on paljon hyödyllisiä toimintoja kunhan vai aletaan käyttämään.

    hemputtaja 15.11.2019 at 09:30

    Avohakkuut historiaan? Tuskinpa vain, vaikka kuulemma Petelius Eduskunnassa kertoi niiden heikentävän monimuotoisuutta. Mistähän tuonkin tiedon oli saanut kun asiahan justiinsa päinvastoin.

    Yksi parun aihe näyttää olevan nuorten metsien avohakkuu (ei pelkästään vihreiden parku). Äkikseltään nuorten hakkuu hiukan kyllä hirvittääkin, mutta voi asian ymmärtää toisinkin. Miksi pitää kasvattaa pelkästään tukkia. voihan sitä kasvatella pelkkää kuituakin, jos osoittautuu kannattavaksi.

    Remie 15.11.2019 at 09:39

    Havupuun kuitua ei kannata kasvattaa. Koivukuitu on eri asia kun kasvuvauhti on ihan eri luokkaa. Riski on pienempi vaikka suhdanteet heikkenisi. Koivupuun käyttö polttopuuna on lisääntymässä voimakkaasti. 70€ pinokuutio tietää reilun 100€ kiintoa. Mistä puista saa moisia tuloja. 100m3 päivävauhtia tekee kuuleman mukaan nämä automaattiset koneet niin sehän on varsinainen rahasampo. Tuota vauhtia ei kauaa tarvitse tehdä kun voi myydä vehkeet seuraavalle. Sahateollisuus pikku näpertelyä tuohon verraten.

    Gla 15.11.2019 at 10:00

    Jos kuusikkoon on päässyt laho, arvokasvu voi olla sama kuin kuitupuuta kasvattaessa. Tuollainen kannattaa hakata heti riippumatta siitä, mikä on puuston koko. Hakkuita kauhistelevat ei näitä asioita voi tietää.

     

    Remie 15.11.2019 at 10:07

    Gla . Niitä näkee kun on putkitavarana suuria määriä puuta kun on säästetty ja säästetty.

    Kumma kun lahon tunnistaa niin hyvin niin miksi ei muuteta puun lajia. Yhtään lahoa ei löydy koiuvujen vaikutuspiiristä, mutta kun koivut loppuu niin lahoakin esiintyy. Mitä vanhempia koivuja sen parempi. Jätän koivu pystyyn kuusikkoon jos suinkin on mahdollista , ainakin jos koivu on altavastaaja.

    reservuaari-indeksi 15.11.2019 at 10:11

    Remie on keksinyt saman kuin minä vuosia sitten. Olen tuolla kaavalla toiminut tässä jonkin aikaa. Ilman kuittia olen myynyt niin brutto on niiku netto. Jonkin verran on mennyt konerikkoihin/-huoltoihin, mutta niissä liikutaan ykksöprosenteissa. Klapintekijäni palkkoihin menee ~35000€/v.

    Kuukaudessa näppiin tulee nykyään 70€ x 100m3 x 20pv = 140 000€

    3 kk vuodesta koneet ja tekijä huilaa, vuosiansiot ovat minulla teettäjänä olleet viime vuosina klapikaupalla 140 000 x 9kk = 1,26 milj.€. Olen ollut ihan kohtuu tyytyväinen. Sivutyönä olen tuota yhden työntekijän firmaani pyörittänyt, omat varsinaiset työt (ja ansiot) muualla.

    ♥ Kerttu

Viewing 10 replies - 131 through 140 (of 292 total)
1 2 3 … 13 14 15 … 28 29 30