› Keskustelut › Metsänhoito › Avohakkuut historiaan?

  • Tämä aihe sisältää 292 vastausta, 47 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Avatarmehtäukko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 292)
1 2 3 … 14 15 16 … 28 29 30
  • mehtäukko 15.11.2019, 10:59

    Höpö höpö.

    Gla Gla 15.11.2019, 11:16

    Remie: ”Kumma kun lahon tunnistaa niin hyvin niin miksi ei muuteta puun lajia.”

    En ymmärrä. Oliko tuo kysymys sen kaiken jälkeen, mistä vuosikaudet tällä palstalla on puhuttu?

    ”Yhtään lahoa ei löydy koiuvujen vaikutuspiiristä, mutta kun koivut loppuu niin lahoakin esiintyy.”

    Jotkin sienilajit saattaa juurikäävän vihollisia olla, mutta koivu ei ole.

    ”Jätän koivu pystyyn kuusikkoon jos suinkin on mahdollista , ainakin jos koivu on altavastaaja.”

    Sekametsä on rakenteena tietysti edullinen, mutta ei ratkaise juurikääpäongelmaa. Ja avohakkuukiellossa kovin vaikea toteuttaa.

     

    Puuki 15.11.2019, 11:22

    Avohakkuun muuttamiseen jk-hakkuuksi liittyy juurikääpäriskin  lisääntyminen. Siitä on tehty tutkimuksia mm. Lapinjärvellä (Mtt-vuosikirja-2014 ) jossa tutkittiin 5 jatkuvankasvatuksen metsän kuusikon selviytymistä.  Alikasvospuissa oli juurikääpää n. 35 % puista, muita sienitartuntoja ja kuolleita puita osa,  ja terveitä puita n. 32 %.  Välipuissa  juurikääpää n. 20 %:ssa…

    Tiheä ja tilajärjestykseltään epätasainen kuusialikasvos nopeuttaa juurikäävän leviämistä.  Kannoissa juurikääpä etenee n. 60 cm /vuosi, elävässä puussa n. 20 cm vuodessa.

    Kun jk -hakkuita tehdään useammin kiertoaikana kuin tasaikäisessä metsässä, lisääntyy juurikäävän leviämisvaara samalla.

    Silti on ainakin teoriassa mahdollista kasvattaa juurikääpävapaita metsiä niin eri-ikäisinä kuin tasaikäisinäkin;  jos alkutilanne on hyvä ja hakkuut tehdään erityisen ammattitaitoisesti. (~ hakkuut talvikelillä, ei juuristovaurioita, harvennetaan taimitiheiköt ajoissa,  jne.)

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.11.2019, 13:10

    Remie on palstalla uusi, eikä ole lukenut hyvää juurikääpäkeskusteluamme.

    Lisätietoa Luken sivuilta:

    Uusi opas juurikääpätuhojen tunnistamiseen ja torjuntaan

    Tämä oli minulle uusi tieto:

    ”Paikoittain pahoja juurikääpätuhoja esiintyy myös Keski-Suomessa muun muassa vanhojen puunjalostustehdaspaikkakuntien ympäristöissä.”

    Remie 15.11.2019, 13:27

    Joo, palstalla on uusi mutta muuten hiton paljon kokemusta. Luontoa tarkkailemalla oppii paljon enemmän kuin lukemalla yleistettyä kirjoittelua. Kyllähän sen nopeasti havaitsee missä maassa on lahoa ja missä ei. Oli maa mikä tahansa jos kuusi kasvaa koivun vieressä nii lahoa ei esiinny. Sattumaan en usko. Sehän on selvä jos iso kuusi joka alkanut lahoamaan niin ei sitä enää mikään pelasta, ei edes avohakkuu. Jos kuuselle laittaa niin lahoja tulee.

    Remie 15.11.2019, 13:44

    Rannikkoalueilla tunaroidraan metsät pilalle. Mennään sulalla kelillä ajelemaan metsään piikkiketjujen ja nelivetoisen traktorin kera, käännetään vielä jarruilla jotta mahdollisimman paljon tuhoja saataisiin aikaiseksi.  Rannikkoseudun hakkuu kausi ei ole muuta kuin juuri ja juuri 3-4 viikkoa eikä aina silloinkaan jos lumi puuttuu. Lumettomaan metsään ei saa mennä traktorilla eikä metsäkoneella. Eikä koskaan ketjuilla varustettuna. Jos ei itse kykene ajamaan metsässä ilman ketjuja niin silloin pitää vaihtaa kuljettajaa ja jos ei sekään auta niin silloin on väärät vehkeet. Kulkuneuvon pintapaine ratkaisee. Hevonen sulalla kelillä katkoo kuusen juuria , saatikka 10 000kg pyöräkone. Suurelta osin lahovikaiset metsät on ihmisen aiheuttamaa laiskuutta. Yleensä metsissä on ajeltu kuin pellolla mistä sattuu  ja metsässä  ainoan puun alitse. Jos maa on jotain ketunmultaa joka routii niin mikään puu ei kasva siinä kunnollisekseksi. Näin olen todennut.

    Remie 15.11.2019, 14:00

    Alueet joissa kuuset kasvat kuin jakkarat ja jänikset mahtuu juurien alta juoksemaan on puutkin lahoja. Johtuu routivasta maasta , pakkanen katkoo juuret joka talvi. Eikä puut tahdo pysyä edes pystyssä huojuvat tuon jakkarajuuriston varassa kunnes kaatuvat. Paju voi olla oikea kasvi tuommoiseen maapohjaan. Toinen joku kannabis.

    Remie 15.11.2019, 18:37

    Kertoppa tuon jakkarajuurisen kuusen  tarina.

    Jätkä 15.11.2019, 19:07

    Kuusikaan ei kasvata itselleen jakkaraa – sen verran pitäisi palstan narrinkin tajuta. Vanhan – sammaloituneen kannon päälle on  juurtunut puu, jonka alta vanha kanto on lahoutunut pois. Myös mätästetyissä taimikoissa näkee samaa, kun mätäs painuu / rapautuu alta pos.

    Kun soilla on kaiveltu maata, niin paksurapaisilla soilla olemme nostaneet jopa viisi päällekkäin olevaa kantoa.

    …

     

    Rane 17.11.2019, 10:42

    Tämmöiset luontokohteet alkavat olla harvinaisia mutta vielä kuitenkin löytyy.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.552710

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 292)
1 2 3 … 14 15 16 … 28 29 30