Keskustelut Metsänhoito Avohakkuut

  • This topic has 59 vastausta, 23 kirjoittajaa, and was last updated juuri nyt by AvatarJätkä.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 59)
  • harrastelija harrastelija

    Ei tämä avohakkuun vierastaminen uutta ole. 1960-luvulla Osaran aukeat oli kovasti tapeetilla, tuntraksi nimettiin ja olipahan suuret otsikot! Osaltaan Pudasjärven nikkitapaaminen selvensi asiaa ja nähtiin lopputulosta puolen vuosisadan kehityksen mukaan – metsänhoito on pitkäjänteistä puuhaa!

    Tolopainen

    Lopulta metsät valtaavat koko Suomen jopa etelän moottoritietkin, eikä siihen kauan mene ,1000v kuluessa  tämä siviilisaatio on loppuun kalunut tämän pallon. Tai ison meteoriitin törmäys on viilentänyt ilmaston ja kaikki elollinen on tuhoutunut, ei tässä mitään onnellista loppua ole tulossa. Vaikka muutan hehtaarin vanhaa kuusikkoa jättäisi hakkaamatta. Se on parempi nyt hakata, ottaa rahat ja nauttia. Elämä on ihmisen parasta aikaa.

    mehtäukko

    Mehtäukon analyysi ,Piiperö:

    -mitä todennäköisimmin Vihreä lorvikatarin vaivaama ikuinen opiskelija, joka tuskin valmistuu koskaan.

    -työn vieroksunta kunnia-asia

    – luulee kansalaisoikeudekseen voivansa puuttua omistusoikeuden suojaan ilman rajoitteita

    – laumasielu, jota terveelle elämälle oudot lemut kuljettavat

    Visakallo Visakallo

    Gla:lle vastaan, että ironiaahan se oli! Monimuotoisuus ei metsistä kuole, vaikka sitä kuinka yrittäisi. Saksassa metsiä on hoidettu monin kerroin kaavamaisemmin kuin meillä jo 300 vuoden ajan. Sama malli otettiin meillä käyttöön yli 100 vuotta sitten, mutta meillä myös maapohja ja maaston muoto otettiin kuviojaossa enemmän huomioon.  Itse hakuu- ja uudistamistavoissa ei juuri ole eroja ollut.

    jees h-valta

    Tolopan kaas taas kerrankin samma mielt. Kyllä se elämä on ainakin varminta aikaa nauttia. Ottaa tosiaan metsästä sen irti mitä kohtuudella saa mutta ei vaaranna seuraavan polvenkaan saantoa. Siinä pääpiirteittäin minunkin ajatukseni metsästä. Eikä siihen mahdu yhtään hiilinielua. Mahtuu vain metsään viety tuhka joka varmasti on lähtöisin sieltä. Mehtäukko nyt muuten jo tiivistikin mitä minäkin noista,loisista ajattelen.

    pihkatappi pihkatappi

    Seksuaalinen suuntautuminen ja kannabistuotteiden käyttö jäi mehtäukon listasta. Ihmisten lokeroiminen kertoo paljon lokeroijasta. Pitäisi pystyä keskustelemaan aina asiasta. Nuoriso on kasvava kansan osa ja tulevaisuus ja jos meillä on vain ehdottomia totuuksia, ei nuo nykynuoret niitä niele. Välillä menttaliteetti on kuin jollain uskon lahkolla.

    Totuuden siemen on siinä että Suomessa metsää on hakattu aukeaksi ja uudistettu jo pitemmän aikaa ja tuolla ajanjaksolla puumäärä, eli hiilidioksiidin sidonta on vain kasvanut. Metsätalous on ollut siis kestävämpää, kuin aiemmin vallalla ollut tyyli. Eli aiemmin kaskiaukot jäi kasvamaan leppää ja poimintahakkuut jättivät jälkeensä hitaasti kasvavia puustoja, jotka ehkä ovat olleet miellyttäviä liikkua, mutta eivät tuottaneet paljon. Ja tuo tuotto on osin sama kuin hiilen sidonta, kun aukosta puut laitetaan rakennuksiin ja kierrätettäviksi sellutuotteiksi, hiili ei vapaudu ilmaan.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Visakallo: ”Saksassa metsiä on hoidettu monin kerroin kaavamaisemmin kuin meillä jo 300 vuoden ajan. Sama malli otettiin meillä käyttöön yli 100 vuotta sitten”

    Sata vuotta sitten meillä alettiin selkeästi kokeilla viljelymetsätaloutta, muutenkin kuin koeruuduissa. Tämä tapahtui yhtiöiden ja kai osin myös metsähällituksen mailla.

    Yleisemmin viljelymetsätalouteen Suomessa siirryttiin vasta ns harsinta julkilausuman jälkeen, neljäkymmentäluvun lopulta alkaen. Vastaan hangoittelu oli voimakasta ja vielä 60-luvulla oli paljon isäntiä, jotka sanoivat metsäteknikolle että meidän metsään et sitten aukkoa rajaa.

    Nyt voidaan sanoa, että viljelymetsätalous on lyönyt itsensä läpi. Tosin esim. minulla on vielä yksi kuvio, jossa harsinta-aika näkyy selvästi, vaikka olinkin 60-luvulla kylähullu kun aukotin vajaatuottoisia harsintajätemetsiä surutta. Homma tosin jäi kesken kun lähdin muihin töihin. Niiden välissäkin sitten aukon tekoa jatkoin ja olen jatkanut eläkkeelläkin ollessa. Näin jälkikäteen olen hunttaillut, että parahan tuloksen olisin saanut, jos olisin nuo harsinnan jäljet hävittänyt viimeistä piirtoa myöden 80-luvun loppuun mennessä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    mehtäukko

    Kun Gla arvuutteli mikä olisi Piiperö, se oli mehtäukon tuntemus.Siitä tosiaankin uupui pihkatapin esittämät ominaisuudet.

    Mutta että lokerointia!! Vastasin keskustelijan kysymykseen. Nuorisoa en ole leimannut ja kun näyttää ”aikuiset” ihmiset näyttävän heille sen sairaalloisen mallin?! Revi siitä.

    reservuaari-indeksi

    Se vastaanhangoittelu viljelymetsätaloutta kohtaan liittyi kiinteästi aiempaan talonpoikien traumaan. Melkein 100v sitten ryhdyttiin pohtimaan tosissaan että mitä tällä itsenäisyydellä sitten tehdään. Yksimielisyys oli aika kattava, teollistuvaksi maaksi kannattaisi suunnata. Ainoastaan Maalaisliitto hankasi vastaan, sen mielestä kansakunnan kannattaisi pysyä maanviljelysyhteiskuntana. No, teollistumisen suunta valittiin.

    Siitä jäi kulakeille hankala trauma, jossa pyrittiin lyömään kapuloita teollistumisen rattaisiin -olihan oma mielipidé jyrätty ei enemmästä eikä vähemmästä kuin kansakunnan eloonjäämiseen tähtäävästä suunnasta.

    Kun tätä päivää katselee, niin ei ole lopulta paljoa muuttunut. Traumat pysyy kulakeilla ylisukupolvisesti.

     

    Niko
    (”Kerttu”. Kiitos, mutta lähtö vasta torstaina ☺, Makelta terveiset myös)

    pihkatappi pihkatappi

    Totta tuokin, mutta nuoriso opetetaan huomioimaan eri näkökulmia ja jos esität asiat näkökulmattomasti, et tule kuulluksi.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 59)