Keskustelut Metsänhoito boorilannoitus reppuruiskulla

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 56)
  • boorilannoitus reppuruiskulla

    onko kellään käytännön kokemuksia boorin levittämisestä metsään reppuruiskulla vesiliuoksena? Olen kuullut soluiboorin liuottamisesta veteen ja levittämisestä reppuruiskulla, mutta Yaralle on tullut myyntiin peltokäyttöön tarkoitettu booriliuos ( Bortrak),jota myydään 10 l kanisreissa. Booria sinä on 0,15 kg litrassa ja pönttö maksoi paikallisessa maatalouskaupassa 65 euroa rahteineen. Ajattelin laitaa sitä hehtaarille 9 litraa, jolloin booria tulee 1,3 kg/ha ja ainekustannus on alle kuusikymppiä hehtaarille eli vain kolmannes booriravinteen kustannuksesta.

    Kokeen mukaan normaalilla kävewluvauhdilla nestettä .menee 60 litraa hehtaarille, joten sopiva suhde on 9 litraa bortrakia ja 51 litraa vettä. Tyynellä ilmalla sellaisen määrän pysryy levittämään melko tasaisesti.

    Tämänkertainen kohteeni on kaukana tiestä monen ojan takana, joten halpuuttakin isompi etu on että nestemäisenä boorina kannettavaa on vain 60 kg/ha sensijaan että kantaisin palstalle
    booriravinnetta 300 kg/ha.

  • jees h-valta

    En väitä lannoituksesta muuta kuin juuri tuon että sitä ongelmaa voi ja pitää korjata puulajia vaihtamalla. Kuusen kasvatuksen mieli tai mielettömyys voi Pete sinullekkin valjeta aivan lähivuosina.
    Lannoittamalla tai ei. Itse en kasvata koska otan varman päälle.
    Olen niitä kuusikoita (toisten kasvattamia) noin kaksitoista vuotta kipannut säännöllisesti joka kevät nurin. Ja lehtipuuta tilalle.
    Sitä joka parhaiten sopii kuusikon tilalle.
    Yksikään uudistuksistani ei ole epäonnistunut. Pohjia on todella monenlaisia ollut. Ryönäpellosta paskalahoon kuusikkoon.
    Muokkaamatta ja ilman. Ja ilman lannoituksia.
    Siitä voi lueskella vaikka Satu Holmin (väitellyt) kirjasta haavan kasvatus ja käyttö. Siellä haapa sopii kuusen pohjalle erinomaisesti toisin kuin Metsäkeskuksen viranomainen kemeran hylkäävässään totesi. (Laittamatta myöskään tutkimuksensa lähdeaineistoa vaikka viittasi tutkittuun tietoon.)

    Kurki

    Mielenkintoinen keskustelu boorista, koska itsekkin olen paininut noiden taimien latvaoireiden kanssa koko sen ajan kun olen perustanut taimikoita eli 20 vuotta. Männyntaimikoissa on ollut koko 2000-luvun paljon latvan pääsilmun kuolemia ja kovakasvuiselle taimelle se tietää melkokoista mutkaa runkoon ja pilaa tyvitukin, kun kasvu jatkuu sitten sivuoksasta. Monesti myös päälatvakasvain jää lyhyeksi ja sille näyttäisi olevan selvä syy eli haavanversoruostetartunta pilaa pituuskasvun ja sivuoksat sitten kasvavat ohi ja pensastavat latvan. Vaikka olen tehnyt lannoituskokeita koemielessä RPK:lla, Pellonmets. PK:lla, kaliumilla, ja boorilla näissä männyntaimikoissa, en ole huomannut mitään eroa lannoittamatta jätettyihin taimikoihin. Ainoan selvän parannuksen, ei juurikaan latvahäiriöitä, olen havainnut talvien 2009 ja 2010 jälkeen, jotka olivat pakkastalvia ja päätelmä on, että männyn pääsilmu ei kestä lauhoja talvia, vaan sen elivoima tuhoutuu keskitalven pitkissä pluslämpötiloissa.

    Kurki

    Lisäksi olen pannut merkille mäntyjen ja kuusentaimien huonon kasvun ja latvahäiriöt maanteiden rakentamisen yhteydessä suoritetuilla läjitusalueilla, joihin on ajettu tiepohjan routivia maita ja joihin on sitten luontaisesti syntynyt taimikot.
    Mänty ja kuusi kasvavat monesti alun jälkeen huonosti ja latvat oireilee, mutta hieskoivu kyllä kasvaa ihan hyvin, joka hieskoivulla tarkoittaa sitä että mutkaa mutkan perää tulee, mutta kasvaa kuitenkin hyvin pituutta.
    Teetin neulasanalyysin männyntaimista, jotka kasvoivat yhdessä tällaisessa läjitysalueessa, jonka korkeus ympäröivästä maanpinnasta oli n. 2m ja laajuus 0,3ha ja maa oli routivaa hiesua ja soraa.Keskellä läjitysaluetta männyntaimet olivat huonovointisia, mutta reunoilla olivat kasvaneet lähes normaalisti.
    Tässä tulokset: N(g/kg)= 14,9, F=1,92, K=5,98, Ca= 2,56, Mg=0,99, B(mg/kg)=1,5, Mn=282 ja Zn=47.
    Eli oli boorin puutetta. Nyt on menossa seuranta (tämä kesä toinen)miten taimet elpyy boorilannoitteella.

    Leevi Sytky

    –Metsäntutkimuslaitoksen tutkijan R. Rikalan mukaan boorin puutos vaivaa lähes kaikkia kaskettujen alueiden metsiä.
    ”Rikala havaitsi, että boorin puutos alkaa rajoittaa puuston kasvua, kun neulasten booripitoisuus on alle 16 ppm. Näkyviä kasvuhäiriöitä ilmaantuu vasta, kun booripitoisuus on alle 3-4 ppm:n tason.”
    (Metsälehti 11/2012)–

    Tämä merkittävä tieto littyy velijussijalkasen ( Sahalan kartano ) haastattelun. Ja kuten tuolla yllä kerroin, on se uutta tietoa. ( Minulle ainakin )
    Neulasnäytteitä kannattaa tutkituttaa.

    jees h-valta

    Leevin linjoilla. Nimenomaan neulasnäytteillä alkuun. Ei summa-arviomenetelmällä.

    Pete

    Neulasanalyysi on toki paikallaan kun asiasta epätietoisuutta, epävarmuutta ja se ei ole tuttu. Jeesmies ei asiaa tunne varmaan kaan sen takia, että hänen metsissään ja lähialueilla ei boorinpuutosta paljoa esiinny. Neulasanalyysi antaa ylipäätään mielenkiintoista tietoa ja jokaisen joka haluaa metsänkasvatukseen syvällisemmin paneutua kannattaa niitä teettää ihan oppimismielessä.

    Kuitenkin jos puutosoireet tuntee ja tietää metsiensä käytön historiaa, niin turha kustannushan se sitten on. Ainakin Pohjois-Savon metsäkeskus on myöntänyt kemeran ilman neulasanalyysiäkin ulkoisten oireiden perusteella.

    Ongelmallisempia kohteita ovat alueet joilla latvanvaihtoja selvästi on, mutta puut eivät varsinaisesti pensastu. Näistä kun näytteet ottaa, niin usein boori on alhaalla, mutta ei ”kemeratukeen oikeuttavalla tasoslla”. Omien kokemusten mukaan tällaisilla kohteilla kasvu selvästi paranee pelkkää booria lisäämällä. Ehdottomasti tätä pitäisi tutkia lisää Metlankin toimesta varsinkin kun hakkuutähteiden korjuu ulottuu jo lähes joka metsään.

    HUOM! Latvan vaihtoon voi olla toinenkin hyvin yleinen syy, eli kuusentuomiruoste:

    http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/thareo-n.htm

    jees h-valta

    Kun tuolla aiemmissa jo suorittavakin epäili että minulla sitä boorin puutetta saattaisi esiintyä niin katselin eilenillalla ihan lähikohteeltani iltalenkillä kuusikkoani (jolla ikää n-50v).
    Tuo kuusikko on vähän sellanen anton-ihannemetsä jossa aika harvaksi edellinen omistaja ojituksen yhteydessä harventanut.
    Järeyskin alkaa olla hyvä mutta aika epätasainen. On tosi hyvin järeytyneitä ja sitten kuitukokoakin löytyy. Ehkä silloin on sitten ollut joku epätasainen harsintametsä.
    Pika-analyysi siitä ainakin ettei oireita näy. Mitään poikaoksia eikä huonoa väriäkään. Tummalla neulasella ja hyvillä vuosikasvaimilla etenee.
    Pohjois-Satakunnan kertomani harsuuntunut kasvoi Tapaninmyrskyyn asti kallion päällä ja kippasi siitä sujuvasti vähäisen humuskerroksensa kanssa nurin.
    Se poti mielestäni kuivuutta ja karua ravintoniukkaa maaperää.
    Silti noukein sen alta mustikkaa kelpo määrät.

    sawo

    Pieniltä kuvioilta ei kannata lähetellä neulasnäytteitä, jos puutosoireita on nähtävissä.

    Neulasnäyte viljavuuspalvelussa maksaa 89,40€ +alv
    Tällä hinnalla saa reilu 15 litraa bortrac:ia, joka riittää hehtaarille, suositus 15-20L/ha

    Levitystyökään ei nosta paljoa kustannuksia, kunhan on käytettävissä hyvä ruisku.

    Useamman hehtaarin kuvioilla näytekulut onkin jo pienemmät/ha.

    Täälläpäin ainakin on boorinpuutoksia tutkittu senverran että voi jo käyttää lannoitusta ilman näytetuloksiakin.

    Kemera tukea bortrac:ille tuskin vielä saa, koska tätä tuotetta ei ole vielä hyväksytty metsätalouskäyttöön (purkin kyljessä kielletään muu kuin siinä mainitut käyttökohteet)
    Ja tuki perustuu lannoitekiloihin, joten se systeemi ei tunne tällaista vaihtoehtoa.

    Mutta tällätapaa kokonaiskulu on varmasti edullisempi kuin tuettu rakeisen boorilannoitteen käyttö.

    Kurki

    Peltojen metsitys suomalaiselle männylle on haastavaa. Lähetin lukijoiden kuviin aiemmin tänä keväänä ennen palstan uudistusta kuvan MTT:n Muhoksen Tahvolantilan siperian lehtikuusikosta. Siinä paras puu olikasvanut jo 35 vuodessa kuution kokoon ja hyvin suoraksi ja n. 25 m pitkäksi. Tosin monet taimet olivat kasvuhäiröisiä ja kasvaneet latvaa vaihtaen täysin susipuiksi.
    Samalla pellolla on myös 30..50 m päässä samalta ajalta yhtä vanha männyn istutus, jossa ei ole yhtään tukiksi kehittyvää puuta. Ovat jääneet lyhyiksi, vähän yli 10 metrisiksi ja verrattuna lehtikuusiin mitättömän kokoisiksi.
    Suomalaisen männyn geneetinen monimuotoisuus näyttäisi tämän yhden esimerkin valossa olevan suppea, sillä yhtään puuta ei voi kelpuuttaa jatkojalostukseen, mutta siperian lehtikuusi antoi jo ensimmäisen sukupolven aikana huippuyksilöitä jalostukseen ongelmallisella peltomaalla, jolla on ravinne-epätasapaino ja varmasti myös boorin puutetta puiden hyvän kasvun kannalta.

    pvma

    Olen levittänyt booria 5-15 vuotiaille taimikoille 1-2kg hehtaarille vaikkei vielä suurempia oireita ole näkynytkään. Mutta yhdenkin kuvion aivan viereisissä n. 25-30 vuotiaassa kuusikoissa ehti jo tulla selkeitä merkkejä, juuri ensiharvennuksen aikoihin,,

    Onko niin että hakkuujätteet ja kannot sisältävät sen verran booria että taimikko kasvaa ”normaalisti” ensimmäiset 5-15 vuotta ja puute iskee myöhemmin,, vai vaihteleeko boorin määrä kovastikin sadan -parin sadan metrin matkalla vaikka pohja on jotakuinkin samanlaista aikanaan kaskettua maata. Saman tyyppisiä kumpareita / ilmansuunnan rinteitä olen vertaillut.

    Kuuselle liian kuiva paikka ja boorin puute tuntuu olevan hankalinta.
    Oletukseni on että erityiseti kumpareilla joita on kaskettu eniten. Voisikohan notkoissa olla enemmän?

    Joten riittääkö jos ensiavuksi levittelee vain kumpareille.
    Tähän asti on tullut laitettua tasaisesti koko kuviolle katsomatta maapohjaa.

    Lisääkö seassa oleva koivu maassa olevan boorin määrää?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 56)