Keskustelut Metsänhoito Bräcken mätästys

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)
  • Bräcken mätästys

    Eli kiinnostaisi kuulla kokemuksia Bräcken mätästimen toimivuudesta, onko istutuspaikat hyviä, onko paljon edullisempi kuin kaivuri mätästys yms. Nopeastihan tuo varmaan mättäät pyöräyttää, mutta toimiiko vain parhailla pohjilla, ilmeisesti hakkuutähteet pitää kerätä.

  • rööri roope

    Hei jätkä ope oikeesti etkö ole Bräcken laikkumätästintä muualla nähny kuin videolla?Luulisi ammattilaisen olevan kiinnostunut nykyajasta.Vai ootko jämähtänyt sinne 60 luvulle kuten rattori Late ja peräkärri Jovain?

    Ei 67:n tarvii enää koulunpenkkiä kuluttaa.Nyt on nää metsähommat ansiomielessä paketissa jatkuu harrastuksena edelleen.

    Jätkä

    Täällä ei ole kenelläkään Bräckeniä. Jos olisi, olisin toki käynyt sitä mällistelemässä.

    Hyvä kaivuri toki oikealla kauhalla ja -kuskilla tekee mainiot istutuskohdat, josta kuitenkin kääntömätästystä pidän kaikista parhaana, ellei sitten jyrsinkonetta ole kauhaan ympätty.

    Täällä ollaan kuitenkin lähellä alueita, joissa pitää maata kaivella aika matalalta, ettei myrkyt lähde liikkelle ja jopa vaikeuta puun alkuunlähtöä.

    Paikalliset mätästäjät vaan tekevät niin törkeitä mättäitä sopimattomilla kauhoilla, että ei kehtaa mennä juttusille, kun he mätästävät.

    ”Asiahan ei minulle enää kuulu” (Sanoisi Pätkä)

    Piennarauroilla Metsähallitus muokkasi aikoinaan, ja silloin istutettiin ”Jätkän polulle”, tulokset olivat hyviä – tai erinomaisia, maasto vaan Keski-Suomessa meni sangen vaikeaksi liikkua, kun käsitys oli, että vetokoneen pitää olla suurin mahdollinen ”Pillari”.  Suurimmatkin kannot kääntyivät ympäri, samoin valtavatkin kivet.

    Musta miäs

    Pari vuotta sitten istutin eka kerran bräcke mätästettyihin aukkoihin yhtiön maalla. Hakkuutähteet oli kerätty pois ja muokkausjälki oli yllättävän hyvä paitsi kivisillä kohdilla jossa maan alla semmoisia 10-20 cm kiviä paljon. Muuten paikoin liian tiheään ajettu joten piti passailla istutuskohtia ettei tule liikaa taimia. Nyt alkukesällä istutin taas bräcke jälkeen josta ei oltu kerätty hakkuutähteitä. Jälki oli valtaosin suoraan sanottuna hanurista ja vieläpä syvältä sieltä. Kun ajoin kohteelle niin katsoin ajaessani onko tätä muokattu ollenkaan. Oli mutta kuten äsken mainitsin niin jälki paikasta jonne aurinko ei paista vaikka silloin paistoi ja paistoi kerrankin risukasaan. Vielä kun oli uutta heinää ehtinyt kasvaa niin olihan saatana työmaa. Sepä onkin kustannuskysymys…bräcke muokkaus on paljon halvempi kuin kaivinkone muokkaus. Vuonna 1982 istutin avojuuri kuusentaimia kourukuokalla ja juroivat aikansa ja sitten lähtivät hyvään kasvuun ja vuosia sitten on tehty jo ensiharvennus. Tämä oli elämäni ensimmäinen istutustyöni ja merkittävä tapahtuma koko maailmanhistoriassa. Nyt raivaan yhtiön maalla rästiin jäänyttä taimikkoa joka työkohdetietojen mukaan istutettu vuonna 2003 ja sen jälkeen ei ole tehty yhtään mitään. Siloin mätästetty siten että isolla kauhalla mätäs ja syvä v-mäinen monttu vieressä. Enkä tarkoita että veen muotoinen vaan sitä kun sinne jälka tai koko ukko muljahtaa. Tosi paljon aikoinaan istutettiin äestettyyn maahan ja hyvät taimikot tuli paitsi kosteampiin kohtiin jonka valtasi pääosin hieskoivu. Kääntömätästys kohteet olleet nykyään hyviä istuttaa ja jatkossa hyvä tehdä varhaishoito ja taimikonhoito…ei ole syviä monttuja ja hanuri pysyköön edelleen Veikko Ahvenaisen näppärissä vaikkakin jo iäkkäissä sormissa.

    pihkatappi pihkatappi

    Varmaan tuo hakkuutähteiden hallinta on monelle kaivurikuskillekin ongelmallista. Jotkut kaahii hakkuutähteitä kasoihin mätästäessään ja se auttaa paljon, jos vielä mättäät ovat pieniä niin aina paranee. Hakkuutähteiden korjuu olisi usein hyvä, mutta jos se siirtää viljelytyötä vaikka vuodella eteenpäin ja joudut sentakia heinäämään, niin pieleenhän se sitten meni.

    sitolkka

    Siihen jätkänpolulle on mukava ja helppo istuttaa taimia. Paljon sai päivässä laitettua. Mutta se auraus ei tosiaan mukavaa katseltavaa.

    Timppa

    Meillä on ensi keväänä työkohteena tosi kiviseen maastoon männyn istutus.  (uskalletaan istuttaa mäntyä, koska kyseessä asutuksen viereinen alue)

    Kivisessä maastossa kaivinkone tekee yleensä kauheita kuoppia eikä tietenkään pysty tekemään mitään mättäitä.  Paikalla kasvoi harvahko männikkö, joten risuista ei pitäisi olla suurta haittaa.  Ovat kuivaneetkin koko kesän.  Kokeillaan Bräckeniä.  On ainakin vähän halvempi kuin kaivinkone.  Saa nähdä mikä on lopputulos.

    isänmaanparturi isänmaanparturi

    Nyt raivasin kuokkakauhalla tehtyä.vaikeampi liikkua moisessa.Mutta vesakkoa vähemmän koska monttujen pohjalla kasvoi vain sammalta.

    Puuki

    Kuokkimalla pintaan tulee helposti liian raakaa maata ja taimien kasvu hidastuu. Melko huono maanmuokkaustapa.

    MIISU4F MIISU4F

    Ensikosketus jatkuvatoimiseen mätästukseen tuli ehkä väärään kohteeseen tehtynä. Oli rehevä kivikkoinen mutta osin savinen kohde, missä oli jo parimetrinen aluskasvillisuus ruohovartisia kasveja.

    Silloin istutuskohtia oli käännetty 5000-6000kpl/ha mutta olivat matalia ja pieniä savipaakkuja.  Se oli sellainen koekevät jatkuvatoimisen käyttöön, että minne kaikkialle se sopii.  Paljon sai palautetta alussa antaa, yleensä huonoa.

    Tästä on jo vuosia aikaa.  Nykyään istutuskohtien koko ja määrä on asettunut jatkuvatoimisillakin järkeväksi sekä on oikea muokkausmenetelmä hioutunut eri kohteille. Täällä ei juuri risuja kerätä. Risusta on usein enemmän haittaa kuin muokkausjäljestä itsestään. Yhtiössä on pudotettu istutusmääriä jonkin verran Tapion suosituksia matalammiksi. Uudistamistoimet on nopeita, jottei rehevä aluskasvillisuus ja vattu saa etumatkaa.  Myös uudisalan raivaus tehdään huolella.  Turvemaita on alueellani paljon, joten kaivurimätästystä kunnostusojituksineen ja naveromätästyksineen on myös jonkin verran.

    Kun olen ollut vuodesta 2005 asti näissä töissä, olen päässyt varhaisperkaamaan omaistuttamiani kohteita, joitain jopa taimikonhoitoa. Aina se on iloinen yllätys, kun taimet on selvinneet ja luontaistakin tullut  joukkoon. Myös on muistissa ne kurjat kivikkoiset, louhikkoiset tai kivettyneet savimaa kohteet, mihin ei edes saanut istutettua montaa. Niitä sitten kierrellään ja ihmetellään, kun jättää luonnontuomat ja suomat  kasvamaan; monimuotoisuutta sekin sitten, kun päävaltapuu onkin harmaaleppä tai pihlaja, tai peräti kataja  =D Ei se hieskoivukaan tai männyn luontainen siemen edes ota joka paikkaan vaikka toivoisi, kun uudistus ostotaimilla mennyt ketuilleen.

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)