Keskustelut Puukauppa CLT tehdas Kauhajoelle??

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 93)
  • CLT tehdas Kauhajoelle??

    Merkitty: 

    Pohjalaisen uutissivuilla on tänään tälläinen juttu:

    ”Puurakentamiseen tarkoitettuja CLT-levyjä valmistava tehdas nousee Kauhajoelle tulevan vuoden aikana.

    Luvassa on Pohjoismaiden suurin CLT-levyjen tuottaja.

    Jos kaikki menee suunnitellusti, ristiinliimattuja massiivipuisia rakennuslevyjä valmistava tehdas aloittaa toimintansa vuoden kuluttua syksyllä ja keväällä 2018 markkinoilla on Kauhajoella valmistettuja CLT-levyjä.

    Toiminta tuo seudulle työpaikkoja jopa 150. Näistä tehtaalla olisi 30-40. Loput syntyvät alihankinnasta sekä erilaisiin tukitoimintoihin.

    ”Kauhajoella tartutaan puurakentamisen uuteen aaltoon oikeaan aikaan. Puurakentaminen on nousussa yhtenä hallituksen kärkihankkeista. Ekologinen rakentaminen kiinnostaa kotimaassa ja maailmalla.

    – Tulevaisuuden rakentamisessa aletaan vaatia yhä enemmän hiilijalanjäljen huomioimista. Puu sitoo valtavan hiilivarannon ja sen hiilijalanjälki on negatiivinen, tehtaan taustalla olevan CLT Plant Oy:n hallituksen puheenjohtaja Keijo Ullakko sanoo.

    Erityisen hyvin CLT-levyt sopivat suurten puukerrostalojen rakentamiseen.

    AUNE WARONEN”

    Uutinen sisältää hyvin vähän tietoa? Itse asiassa se avaa vain isoin joukon vastausta odottavia kysymyksiä?

    Jos olis huhtikuun eka päivä niin tämä sopis siihen kuin nenä päähän.
    Kauhajoella ei ole minkäänlaista toimivaa sahaakaan jonka yhteyteen tuo tulisi?
    Toivotaan että on tottakin vielä!

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • 6 m3 6 m3

    EDIT

    Reima Ranta

    Isosta puupalasta voi sahalla tehdä pienempiä palasia.

    Ammattirakentajien kanssa on ymmärrettävästi helpompi toimia.  Omakotirakentajat ovat haasteellisia. Vanha sanonta oli, että älä ala puuhastella ainakaan kansakoulunopettajien ja veturinkuljettajien rakentamisen parissa.

    Metsuri motokuski

    Tuohon voisi lisätä vielä että metsänomistajat eivät opettaisi metsäkoneyritysten kannattavuuslaskentaa jos itse ei ole kyseinen yrittäjä.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Reima Ranta: ”Ammattirakentajien kanssa on ymmärrettävästi helpompi toimia. ”

    Varmaan näin ja isommat markkinat siellä.

    Tietysti on muutenkin hyvä jos kaikki tehtaat eivät tee juuri samoja tuotteita, on ostajillakin valinnan varaa.

    Pitää vain nyt toivoa ettei CLT ole mikään muotituote, vaan on tullut jäädäkseen. Näin tulee kaikkien tehtaitten investoinneille tuottoa myös.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    husse

    Puurakentaminen on nykyään liimapuusta rakentamista.

    Siinä sitten haistellaan ja hengitellään liimaa, kun talon seinissä on puun seassa puolet liimaa.

     

     

    Jätkä

    Se on totta, että CLT:ssä on paljon liimaa, mutta millaista liimaa se on, onko siinä paljon haitallisia ja haihtuvia komponentteja, tekeekö monet liimakerrokset seinästä sellaisen, että ei voida enää puhua puun hengittävyydestä? Ainakaan läpihengittävyyttä ei ole, kuten on massiivihirsiseinässä.

    Kun markkinoille tuli lamellihirsi, kehitettiin melko pian liimaustapa, jossa liima levitettiin lankkujen väliin verkkona, jossa suuri osa saumasta jätettiin ilman liimakalvoa. Onko CLT-levyissä myös tällainen verkko, vai tuleeko joka lautakerroksen väliin muovikalvoa vastaava tiivis kerros?

    Käytännössä tuollainen levy on vastaava paksun Filmivanerin kanssa, jossa jokaisessa viilujen välissä on vahva ja kestävä liimakerros.

    harrastelija harrastelija

    1975 rakensimme ensimmäisen ok-talon. Sisälevytys tehtiin lastulevystä, jossa sideaineena käytettiin formaldehydiä. Sittemmin lastulevy terveyshaitan vuoksi on vaihdettu pääasiassa cyprokiin. Mikähän lienee näiden liimalevyjen ja -palkkien liiman koostumus?

    LVL viilupuu tehdään sorviviiluista n. 3 mm vahvuista ja clt:ssä liimataan lautoja yhteen. Molempia voidaan käyttää rakentamiseen. Muistaakseni Metsä Wood valmistaa lvl-levyjä Suomessa ja Virossa? Myös SE:lla on myös viilupuutuotantoa.

    LVL-levyssä on nähtävästi liimaa enemmän, koska se kootaan ohkaisemmista viiluista kuin clt:ssa?

    Jätkä

    harrastelija. Haisiko talossanne formaldehydi? Me majoituimme noihin aikoihin Jämsänkoskella upouusiin rivitalotyyppisiin soluasuntoihin ja kesähelteellä siellä oli niin kova katku, että kun menimme sisään, alkoi vesi tulla silmistä.

    Täydellinen tuuletus läpivedolla helpotti sen verran, että jo puolenyön jälkeen sitkeimmät sissit kömpivät peiton alle. Tuuletusta jatkettiin läpi vuorokauden kolme viikkoa, mutta haju ei vielä sillä lähtenyt. Oli varmaan rakennusliike saanut lastulevyt halvalla.

    Silloinhan haittoja pyrittiin vähentämään käyttämällä muovimaaleja levyihin – molemmin puolin. Tosin aika vaikeaa maalata levyjä, kun ne olivat jo seinässä kiinni., varsinkin se levyn takapuoli oli aika hankala maalata.

    Puuki

    Liimat ja niiden haihtuvuus on varmasti tutkittu hyvin etukäteen nykyään.   Rakennuspuun hengittävyys tarkoittaa sen pintaosien kykyä sitoa ja luovuttaa ilmankosteutta (ja samalla lämpöenergiaa).  Voi olla että kokopuuhirsi toimii siinä jonkin verran paremmin kuin liimahirsi. Mutta ”läpihengittävyys” tuskin toimii masiivihirressäkään kovin hyvin.  Ainakin männyn sydänpuun uuteaineet estää sen.

    Lastulevyä ilman liimoja ja mitään myrkkyjä voidaan valmistaa lehtikuusesta. Siinä puun omat liima-aineet pitää levyn kuosissaan. Se toimii niin hyvin, että osa lehtikuusesta voidaan levyssä korvata jollain muulla puulajillakin .  Voisi näin ”egolokisena” aikana olevan menekkiä luomulastulevylle, jos sitä joku valmistaisi Suomessakin.

    kuusessa ollaan

    Kyllä näiden vanhojen hirsitalojen hengittävyys taisi perustua enemmänkin nurkkien läpivetoon ja painuneiden ikkuna-aukkojen rakoihin, sekä liitosten sammaleiden kuivumiseen. Kummasti muuttui maapaikan talon lämpöisyys kun uudelleenvuorauksen (rima+lautayhdistelmä) yhteydessä vedettiin 25 mm runkoleijona+ilmarako sen ja laudotuksen väliin hirren päälle ja korjattiin ikkuna-aukkojen kohdat. Samalla kosteus väheni selvästi, koska lämmönvaihtelun (pelkkä puulämmitys, ei kuivaavaa sähkölämmitystä) vetämä kosteus väheni.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 93)