› Keskustelut › Metsänhoito › Energiapuuharvennus

Viewing 10 replies - 121 through 130 (of 420 total)
1 2 3 … 12 13 14 … 40 41 42

  • Energiapuuharvennus

    Sent on: 6.7.2020 at 20:21

    Ainakin nimimerkki Visakallo on kertonut kasvattaneensa taimikoita (männiköitä?) siten, että varhaisperkauksen jälkeen ei tehdä enää raivaussahahommia vaan seuraava harvennus on motolla tehtävä energiapuuharvennus.

    Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää kokemuksia. Ajatushan on erittäin houkutteleva, jos taimikonhoito/-harvennus voidaan jättää väliin. Kuitenkaan energiapuuharvennuksesta ei puhuta juuri ollenkaan ja taimikonharvennusta pidetään itsestäänselvyytenä.

    Minkä kokoiseen nuoreen metsään energiapuuharvennus voidaan tehdä (menee kauapaksi) ja mihin suuntaan rahaa liikkuu ja kuinka paljon vai liikkuuko?

    Entä paljonko tyypillisesti jätetään runkoja hehtaarille? Miksi taimikonharvennus raivaussahalla olisi järkevämpää kuin energiapuuharvennus?

    Creator
    Panu
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 12.7.2020 at 09:52

    Voi kun se korjuutaksan neuvottelu olisikin noin helppoa kuin sen kirjoittaminen. Sitä voi jokainen kokeilla jos ei koneita ole niin vaikka hankintapuun noston osalta. Toiveitahan voi esittää kuutiohinnan nostoista niin kuin täällä lähes joka toisessa kirjoituksessa vaaditaan.

    E-puun osaltakin on kyse vain siitä mikä hinta muodostuu puuenergialle ja onko se kannattavaa. Aika yksin kertaista. Jos tuotteen ostaja ei ole valmis hinnan nostoon niin se jätetään tekemättä. Silloin ne kepit kaadetaan maahan ja siitä koosta tehdään josta se on kannattavaa.

    Puuki 12.7.2020 at 09:58

    On se  varmaan vaikeaa korjuutaksan nosto.  Mutta vähintään yhtä vaikeaa on saada  kasvanut metsä muuttumaan yht. äkkiä runkokooltaan sopivaksi motokuskille.  Korjuutaksat meni ainakin ennen nii että ne piti molempien osapuolien hyväksyä  ennen urakkasopimuksen tekemistä.   Pikkupuukohteesta sai tekijät enemmän rahaa/kuutio kun tukkipuiden puinnista, pitkät kuljetusmatkat ja harva puusto lisäsi myös yksikköhintaa jne.    Kaipa siinä sopimuksessa piti olla myös tekijän puumerkki allekirjotettuna eikä vain yhtiön.  Yksinkertaisinta on jättää tekemättä se hoitamaton risukko,  ja mo:lle jättää myymättä puoli-ilmaiset puut, jos paremmin hoidetusta ei saa käypää kantohintaa.

    Esim. UPM:lle puuperäisen energian tuottaminen on ollut kaikkein kannattavin osa (%:ntuaalisesti) sen firman eri osastojen tuotannosta.  Varmaan sellubuumin aikaan sellun tuotanto oli jonkin aikaa kannattavinta mutta muuten energian tuottaminen.  Kun oikein halvalla ostaa ja kalliilla myy, niin  se yleensä on tuottosaa, ei tarvitse olla välttämättä ekonömikaan jotta tajuaa sen.

    Metsuri motokuski 12.7.2020 at 10:04

    Niin ei se runkokoon sopivuus ole motokuski riippuvainen. Kyllä se on enemmänkin työn tilaajasta kiinni. Onko hän valmis maksamaan litrakoon mukaisen tekohinnan. Usein on niin että ei ole.

    Tänä päivänä alkaa taksataulukot lähtemään jostain 50 – 60 litran kohdilta. Jos sen pienempää pitäis alkaa tekemään niin usein toppi tulee ostajan puolelta. Motokuskilla ei ole väliä kunhan palkka kilahtaa tilille mitä runkokokoa tehdään.

     

    Puuki 12.7.2020 at 15:07

    Eh:en e-puumetsiin pitää saada siihen hommaan isoa motoa paremmin sopivaa kalustoa. Niin varmaan käykin jos/kun  e-puun puinti ja käyttö lisääntyy .  Pienemmällä kustannusrakenteella toimivia koneketjuja .  Esim. giljotiinikouralla tai sillä keräävällä rohmukouralla varustettuja kaivinkoneita, joka oli täälläkin esittelyssä aiemmin.

    suorittava porras 12.7.2020 at 15:57

    Pieniläpimittaisen puiden tekoon ei ole eikä tule koneketjua ,jolla työ kannattaa. Sille unelmalle on laitettava piste. Puut järeytyvät korjuukelpoisiksi,kun jaksetaan odottaa ja sitä nopeammin ,mitä paremmin taimikot hoidetaan.

    A.Jalkanen 12.7.2020 at 16:05

    Eikö edes giljotiinikone ole kilpailukykyinen energiahakkuulla? Silloin kun se laite kävi koivikossani, kantohinta plus tuki oli luokkaa 10 euroa motilta.

    suorittava porras 12.7.2020 at 16:21

    Giljotiiniviritykset eivät ole taloudellinen ratkaisu. Töitä niille saa toisin ,kun kuvitellaan , hakemalla hakea. Tekotaksa surkea. Kohteetkin keskimäärin pieniä . Harvalla on täystyöllisyys. Laitteella ei sitten muuhun pystykään. Varastokin jää avaamatta ,jos paikalla on vähänkin isompia puita. Isommalla kouravarustuksella pystyy tekemään muutakin ,kun ongenvapoja. On mahdollista tehdä useita erityyppisiä kohteita tilalla samalla käynnillä. Tämä suunta on ollut koneistuksen suhteen jo kauan. Erikoiskone kapeine käyttöalueineen on riski-investointi.

    Jotka ovat giljotiinin joskus hankkineet ,käyttävät laitteen mahdollisuuksien mukaan loppuun. Uutta harva on halukas hankkimaan.

    Metsuri motokuski 12.7.2020 at 17:58

    Ihmeen sitkeessä tuo pienen koneen ihannointi elää. Ihan samanlailla se pienikin koura ne kuutiot kuutioi kuin isompikin koura. Hintaeroa pienenkoneen ja isommankoneen välillä on reilusti alle satatuhatta. Nyt sillä pikkukoneilla ei sitten tehdäkkään kuin pientä puuta kun sillä isommalla hakataan aukotkin.

    Aika ohkainen on sen pikkukoneen kannattavuus loppu pelissä.

    Metsäkupsa 12.7.2020 at 17:59

    Kovasti palstalla energiapuuharvennus käynnissä, mutta minulla on sellainen mielikuva, että usein talkoon puolelle menee niin yrittäjän, kuin metsänomistajan. Energiapuun hinta ei hääppöinen, kalliiksikin valittelevat. Venäjältä ainakin tänne tuovat kunnon jäykkää tavaraa ja hintakin on sopiva. Raippahakkuut rahahakkuina taitaa olla utopiaa, vai olenko väärässä.

    Puuki 12.7.2020 at 18:17

    Harvennuksille sopivia keskikokoisia koneita on kuitenkin olemassa ja  käytössäkin. Esim. Jarcracin yhdistelmäkone. Siirtojen  hinta jää pienemmäksi kuin 2 ison koneen siirroissa.  Toinen säästö tulee pienemmistä pääomakustannuksista.   Sopii hyvin pienilpm:ttaisille/keskikokoisille puille ja -kokoisille kuvioille.   Ensiharvennusrästejä on paljon varsinkin Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Se ei ole mikään vähänen puumäärä, kun kiireellisen ensiharvennuksen tarpeessa  voi olla tällä hetkellä esim. 1/3-osa koko talousmetsien pinta-alasta  suurella alueella.  Jossain E-Suomen alueillahan taas on hakattu joskus menneinä lähivuosina jopa yli vuotuisen kestävänhakkuumäärän, siellä on ihan erilainen tilanne.    Pohjoisempana Eh:en teon pinta-aloja  pitäisi yli 2 -kertastaa nykyisestä. Siihen ei riitä pelkkä mh-tarve vaan pitää tulla ensin lisäkysyntää kuitupuulle. E-puun lisätarve tuo sitä ainakin lisää ja toivottavasti myös ainakin yksi uusi biotuotetehdas.  SE:n muutosremontti Oulussa lisäsi sekin kuitupuun tarvetta muistaakseni (0.5 tai)  1 milj. mottia/vuosi . Puiden keskikoko myös sopii niillä alueilla muutenkin pienemmille koneille paremmin kuin etelän isoille koneille niille sopivammissa metsissä.  Olosuhteet vaihtelee ja ne sopivimmat koneetkin on erilaisia erilaisille  leimikoille eri alueilla.

Viewing 10 replies - 121 through 130 (of 420 total)
1 2 3 … 12 13 14 … 40 41 42