› Keskustelut › Metsänhoito › Energiapuuharvennus

Viewing 10 replies - 51 through 60 (of 420 total)
1 2 3 … 5 6 7 … 40 41 42

  • Energiapuuharvennus

    Sent on: 6.7.2020 at 20:21

    Ainakin nimimerkki Visakallo on kertonut kasvattaneensa taimikoita (männiköitä?) siten, että varhaisperkauksen jälkeen ei tehdä enää raivaussahahommia vaan seuraava harvennus on motolla tehtävä energiapuuharvennus.

    Tästä olisi kiinnostavaa kuulla lisää kokemuksia. Ajatushan on erittäin houkutteleva, jos taimikonhoito/-harvennus voidaan jättää väliin. Kuitenkaan energiapuuharvennuksesta ei puhuta juuri ollenkaan ja taimikonharvennusta pidetään itsestäänselvyytenä.

    Minkä kokoiseen nuoreen metsään energiapuuharvennus voidaan tehdä (menee kauapaksi) ja mihin suuntaan rahaa liikkuu ja kuinka paljon vai liikkuuko?

    Entä paljonko tyypillisesti jätetään runkoja hehtaarille? Miksi taimikonharvennus raivaussahalla olisi järkevämpää kuin energiapuuharvennus?

    Creator
    Panu
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 7.7.2020 at 15:25

    Taulukon hinnat olivat alle puolet tai kolmasosan täkäläisistä hinnoista. Latvusmassan ja kantojen hinnat eivät olleet edes samalta planeetalta. Jos joutuisin omistamaan metsää noin huonolla hinta-alueella, myisin metsäni pois välittömästi.

    Puuki 7.7.2020 at 15:36

    Taulukon hinnat on ilmoitettu  tietysti ilman kemeraa ja ovat jo ehkä jotain  vanhoja tot.keskihintoja .   N. 2 x kantohinnat on nykyään täälläkin hoidetuilta kohteilta noihin keskihintoihin nähden (Ilman kemeraa).    En minäkään möisi kantoja tai latvuksia noilla hinnoilla. Enkä tosin möisi muutenkaan, kun ei ole tarvetta vähentää tulevan puusukupolven kasvua eikä lisätä vesakon kasvua.   Uudistamiset onnistuu havukasojen väleihinkin ja kantojen nosto lisää muita haittoja liiaksi hienojakoisilla mailla.

    Taviokuurna 7.7.2020 at 16:02

    Olen työni puolesta saanut ja saan seurata metsänhoitoa monilta kanteillta. Mieleeni on jäänyt Tornatorin asiantuntijan esitys, jossa hän totesi nuoren metsän energiapuuharvennuksen merkiksi epäonnistumisesta puun tuottamisen työketjussa.

    Korjuun laatua koskevat selvitykset kertovat kehnosta työnlaadusta; kolhuja, painaumia, harventamattomia ryppäitä jne. Ja pahimmillaan hankitaan laho jäävään puustoon, kun se seitsemän sortin giljotiiniviritelmillä kaadetaan puu.

    Tässä menee kemera -touhukin lujaa metsään, tuetaan huonojen tukkipuustojen tuotantoa verovaroin. Koneyrittäjätkään eivät ansaitse keppien keruilla kunnolla. Touhuun kuluu myös kohtuuttoman paljon miestyön aikaa korjattua mottia kohti — eli kun tuottavassakin työssä alkaa olla pulaa henkilöistä, niin miksi ehdoin tahdoin värkkäämällä tuottaa yhä vain lisää keppien keruumetsiä.

    Oli hyviä kuvia tuossa edellä, latvaton juureton puusto, kuka sitä haluaa tuotettavaksi yhteiskunnan varoin?

    Tienvarrella ylivuotiseksi tai sitä pidempäänkin virunut lehtipuuvaltainen riukukasa ei enää paljoa lämpöä anna —- metsäkoneiden, hakkurin ja hakeauton tankissa voi palaa enemmän energiaa kuin hötö kattilasta antaa.

    Olisi mukava kuulla, onko jossain kokeiltu rehevän maan haapa-koivuvaltaista tiheikköä kasvattaa 17–20 metriseksi ja sitten kaataa energiaksi, antaa vesoista nousta uutta energiaa. Voisiko kannatttaa esim. 20 km päässä kattilasta, joka polttaa tuoretta puuta Kauhavan mallilla?

     

     

    Visakallo 7.7.2020 at 16:27

    Kuten olen useita kertoja täällä todennut, kylvömänniköitteni energiapuukorjuu johtuu epäonnistuneesta hirvikannan määrittelystä alueella missä puita kasvatan. Olen ollut valitsemaani menetelmään tyytyväinen, sillä moni muu olisi näissä oloissa jo luovuttanut ja jatkanut kuusen kasvattamista liian karulla maapohjalla.

    suorittava porras 7.7.2020 at 16:33

    Mitenkähän on tyytyväisyyden laita ,kun kemeratuki lähivuosina taloutemme tervehdyttämistoimien yhteydessä lopetetaan? Näyttöjä on ,että puu kasvaa ilmankin ,kun osaa hommat.

    Visakallo 7.7.2020 at 17:05

    Minun puolestani kemera voi jo loppuakin, sillä olen juuri sopivasti ehtinyt energiaharventaa nuorimmatkin männikköni. Seuraavaksi meillä keskitytään koivikoiden, kuusikoiden sekä männiköiden päätehakkuisiin.

    MaalaisSeppo 7.7.2020 at 17:07

    Kemeratuki jatkuu ainakin niin kauan kun Kepu on hallituksessa. Turpeen alasajokin vaikuttaa. Kemeraa ei ainakaan vielä ole ympäristölle haitallisten tukien joukossa. Niiden perkaamisessa on poliitikoille riittävästi vatvomista päät punaisina.

    jees h-valta 7.7.2020 at 17:16

    MaalaisSepon oletan olevan oikeassa. Kemera ei ainakan kaikilta osin tule katoamaan. Senverran hyvä tukimuoto metsän kasvatuksen kannattavuusketjussa. Taviokuurnalta aika tavanomainen vanhakantainen katsantokanta jota täällä on viljelty jo varmastikkin riittämiin. Avointa uusiin tapoihin kohdistuvaa mielenkiintoa on turha varrota mhy-hypetyksessä kasvaneiden metsänomistjien taholta. Vanhaan paatokseen on hyvä turvata. Siitä putoaa vain aina kun vanha ”turve” lakkaa kantamasta.

    oksapuu 7.7.2020 at 17:29

    Eiköhän se jatkossa mene niin että ensiharvennukset puidaan e-puuksi…

    Tuli sitten kemeraa tai ei. Vaan voidaanhan näistä kinata juu…

    A.Jalkanen 7.7.2020 at 17:45

    Valtion lupailemalla joutomaiden metsitystuella, joka tulee voimaan ensi vuoden alusta, voitaisiin perustaa energiametsiä. Tosin lakiehdotus ei varmaan tunnusta vähäarvoisia sivupuulajeja kasvatettaviksi? Hieskoivua, haapaa ja leppää voisi kokeilla joko istuttaa tai kylvää. Säästöä tulisi uudistamiskuluissa kun näitä voidaan uudistaa vesoista.

    Männyn energiakasvatusketju on kehitetty huonon hirvipolitiikan vuoksi. Se ruma sana jälleen!

Viewing 10 replies - 51 through 60 (of 420 total)
1 2 3 … 5 6 7 … 40 41 42